Datan hyödyntämisellä lisää ennakoitavuutta – VR satsaa älykkääseen kunnossapitoon

Julkaistu: 28.8.2017


Kuvittele tilanne: junan WC:n säiliössä on ilmenemässä häiriö viikon kuluttua. Junakaluston osien anturit huomaavat huollon tarpeen ennakoivasti, ja kalusto ilmoittaa itse itsensä huoltoon ennen kuin vika ehtii näkyä tavalliselle junamatkustajalle. ”WC epäkunnossa” -kylttiä ei tarvita.

Tämä visio ei ole enää kaukana todellisuudesta. Ennakoitavuuden mahdollistaa älykäs kunnossapito, johon VR:llä panostetaan nyt vahvasti perinteisen kunnossapidon rinnalla. Kehityksen myötä tarvitaan myös uusia osaajia. 

Tavoitteena kaluston luotettavuuden ja matkustusmukavuuden parantaminen

VR Groupin kunnossapidossa on noin 1000 työntekijää, joista suuri osa työskentelee Ilmalan varikolla. Varikolla hoidetaan junien lähtö- ja tulovalmistelut, selvitetään vikoja ja huolletaan kalustoa vetureista lähijunakalustoon ja pendolinoihin. Viime vuosina mukaan on tullut älykäs kunnossapito, jolla pyritään kustannustehokkuuteen ja parempaan ennakoitavuuteen.

- Junakalustossa on valtava määrä antureita, joissa liikkuu tietoa esimerkiksi ilmanpaineesta ja ovien kunnosta. Älykkäässä kunnossapidossa analysoidaan ja hyödynnetään tätä tietoa ennakoivasti, jotta kullekin kaluston osalle saataisiin määritettyä optimaalinen huoltoväli. Eli laite voidaan vaihtaa silloin, kun se on oikeasti vaarassa mennä rikki, kertoo kunnossapidon huoltojärjestelmä- ja analytiikkajohtaja Mikko Alanko.

Perinteisesti junakaluston huoltotoimintaa on tehty niin, että osia on vaihdettu joko tietyn kilometrimäärän tai ajan välein. Huoltoja on siten saatettu tehdä kaluston kuntoon nähden liikaa tai joissain tapauksissa liian vähän, jolloin jokin kaluston osa on ehtinyt rikkoutua ennen huoltotoimenpidettä. Älykkäällä kunnossapidolla tavoitellaan yllättävien vikojen määrä pienenemistä ja kaluston laadun paranemista. Sen avulla voidaan myös säästää huomattavia summia kunnossapitokustannuksista, kun huoltoja ei tarvitse tehdä turhaan varmuuden vuoksi. 

Miten älykäs kunnossapito sitten näkyy tavalliselle junamatkustajalle?

- Tavoitteena tietenkin on, että ei millään lailla, eli huollot saadaan tehtyä ennen kuin vika näkyy matkustajalle. Pystymme esimerkiksi saamaan tietoja junan WC:iden kunnosta, vaunujen lämpötiloista ja pistorasioiden kunnosta ja huoltamaan ne ennen kuin vika vaikuttaa kenenkään matkantekoon. Eli kaluston osalta älykäs kunnossapito parantaa luotettavuutta ja matkustajan osalta matkustusmukavuutta, Alanko selvittää.


Uudistumisen myötä tarvetta uusille osaajille

Älykäs kunnossapito seuraa yhteiskunnan kehitystä, jossa ihmisten lisäksi myös esineet ja laitteet siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Esineiden internetin arvioidaan olevan seuraava suuri, maailmaa mullistava vaihe teollistumisen ja internetin vallankumouksen jälkeen. Älykkään kunnossapidon toimintaperiaatetta voisi verrata esimerkiksi aktiivisuusrannekkeeseen tai älykodinkoneisiin.

- Sellaisella hauskalla ajatuksella on joskus palloteltu, että jos tulevaisuudessa junassa ilmenee vika, juna voisi vaikka itse ”twiitata” itsensä huoltoon. Se laittaisi meille ilmoituksen, että olen muuten nyt tulossa, ja seuraavat asiat minussa ovat rikki. Tämä olisi sitä kaukaisempaa visiota, jossa kaikki on mahdollisimman automatisoitua, Alanko kuvailee. 

Kunnossapidon uudistus on aloitettu yksikössä kunnolla noin vuosi sitten, ja sitä on tarkoitus viedä vauhdilla eteenpäin. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on saavuttaa vähintään viiden miljoonan euron kustannushyöty. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja siksi osaavalle henkilökunnalle on tarvetta.

- Perinteinen kunnossapito, niin sanottu ”rasvat kädessä” -toiminto säilyy totta kai edelleen, mutta sen rinnalle tarvitaan yhä enemmän suunnittelupuolen ihmisiä. Panostamme analytiikkaan, eli tarvitsemme ihmisiä, joilla on näkemystä ja osaamista datan analysointiin ja hallintaan. Vahvaa tietoteknistä osaamista siis tarvitaan. Myös esimerkiksi konetekniikka voisi olla yksi mahdollinen koulutustausta, josta olisi työssä hyötyä.

Toimintaympäristönä VR:n kunnossapito on monipuolinen, sillä työntekijöitä on hyvin erilaisilla taustoilla asentajista analyytikkoihin. Yksi teoreettisen hiukkasfysiikan tohtorikin mahtuu joukkoon. Substanssiosaamisen lisäksi täytyy olla kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa ja tehdä töitä ryhmässä.

- Työyhteisö on laaja ja paljon tehdään yhteistyötä eri yksiköiden ihmisten kanssa, joten jatkuvasti täytyy tulla sen oman kuplan ulkopuolelle. Sosiaalisille taidoille on siis käyttöä, kertoo vetokaluston kunnossapidon järjestelmäasiantuntija Teemu Rossi.


Vankka kokemus ja uusi näkemys kohtaavat kunnossapidossa

Yli satavuotiaalla rautatietoimijalla on perinteikäs historia, minkä vuoksi monella saattaa on mielikuva VR:stä kankeahkona organisaationa. Alanko kertoo, että uudet työntekijät yllättyvät usein positiivisesti siitä, miten asioita tehdään talossa. Positiivisen yllättymisen aiheita ovat olleet esimerkiksi organisaation vahva kehityshalu ja työntekijän vapaus tehdä työtä omalla tavallaan.

- Näkisin, että vanha ajattelutapa ”näin on tehty aina ennenkin” on väistynyt ja tilalle on tullut halu uudistua ja kehittyä, Rossi arvioi.

Osa kunnossapidon työntekijöistä on vanhan liiton rautatieläisiä ja osa vähän vähemmän aikaa VR:llä olleita, muunlaistakin työelämää nähneitä osaajia. Kokeneemmat ammattilaiset ovat osanneet uudistua ja päivittää osaamistaan myös itse vuosien varrella. Alangon mukaan äärimmäinen tieto ja kokemus sekä toisaalta uudenlainen ajattelu luovat yhdessä erinomaiset lähtökohdat uudistumiselle.

-  Kunnossapidossa on tällä hetkellä hyvä kehittämisen meininki. Itse ainakin kannustan aina ajattelemaan itsenäisesti ja ottamaan vastuuta. Jos joskus tekee jonkun virheen niin sillä ei ole mitään väliä, mutta mielellään ei samoja virheitä ihan hirveän montaa kertaa. Pitää yrittää ja epäonnistua, ja sitten oppia niistä epäonnistumisista.

Työn merkityksellisyyttä lisää se, että toimivalla kalustolla on konkreettista vaikutusta ihmisten päivittäiseen elämään.

- Kun ihminen hyppää junaan, sitä ennen siinä on tehty päivän valmisteluja, jotta juna ylipäätään pääsee lähtemään liikkeelle. Siinä on paljon työtä, joka ei näy ulospäin kenellekään, Rossi kertoo.

Näkymättömyyteen pyritään jatkossakin. Alanko uskoo, että tulevaisuudessa yllättävät viat pystytään minimoimaan entistä paremmin älykkääseen kunnossapitoon panostamalla.