EU-selvitys: Suomen rautatiejärjestelmä Euroopan kärkeä

Suomalainen rautatiejärjestelmä on monilla avainmittareilla Euroopan kärkeä. Tämä käy ilmi tuoreesta EU-komission rautatiemarkkinoiden tilaa koskevasta selvityksestä. Tulokset pohjautuvat uusimpiin eurooppalaisiin tilastoihin.

Asiakastyytyväisyys matkustajajunaliikenteeseen on selvityksen mukaan Suomessa Euroopan paras. Junaliikenteen täsmällisyys on puolestaan viiden parhaimman maan joukossa. Tulosten arvo nousee, kun ne suhteutetaan Suomen erityispiirteeseen eli valtaosin yksiraiteiseen rataverkkoon.

Selvitys nostaa esiin myös kehityskohteita, esimerkiksi hintatason ja junan matalan kulkumuoto-osuuden Suomessa. Toisaalta tämän vuoden hinnoittelu-uudistus ja uudet, nopeammat aikataulut eivät vielä näy selvityksen tuloksissa. Suomen junalippujen hintataso on tänä vuonna laskenut, kun VR alensi helmikuussa junalippujen hintoja keskimäärin 25 %. Tämä on lisännyt junamatkustusta kaikilla kaukoliikenteen pääreiteillä. Joukkoliikenteen hintakilpailun lisääntymisen myötä kaukoliikenteen hintataso, kaikissa kulkumuodoissa, on laskenut noin viidenneksen. Kilpailun vaikutuksesta kannattamattomia reittejä on lopetettu linja-auto-, juna- ja lentoliikenteessä.

Tuoreiden tietojen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys VR:ään on edelleen kasvussa.  Suurin parannus vuoden 2016 aikana on tapahtunut paljon junalla matkustavien keskuudessa.  Erityisesti junamatkustuksen turvallisuudesta tulee matkustajilta hyvää palautetta.

Yksiraiteinen rataverkko pullonkaulana

Suomi on harvaan asuttu maa, jolla on kuitenkin kattava rataverkko. Rataverkostoa on hyödynnettävä Suomessa vielä lisää ja selvitettävä miten verkostoa kehittämällä liikennettä voitaisiin lisätä. Selvityksenkin mukaan junan markkinaosuus on Suomessa ollut pieni (5 %), mutta se on kasvussa 2016 tehtyjen hinta- ja liikennemuutosten myötä.

Suomessa junaliikenteen lisäämisen erityisenä pullonkaulana onkin pitkälle yksiraiteinen rataverkko, jota käyttää sekä matkustaja- että tavaraliikenne. Kun EU-alueella yksiraiteista rataa on keskimäärin 60 %, on vastaava luku Suomessa yli 90 %. Liikenteen lisääminen parhaimpiin matkustusaikoihin on näin vaikeaa ilman lisäinvestointeja. Selvityksen mukaan Suomessa käytetään eurooppalaisittain vähän julkisia varoja rataverkkoon. Lisäksi Suomi saa Euroopan maista vähiten EU-rahoitusta raideinfrastruktuurihankkeisiin suhteutettuna rataverkon kokoon.

Tavaraliikenteessä rautateillä on Suomessa eurooppalaisittain iso merkitys. Maakuljetuksista noin 30 % kulkee Suomessa rautateitse, osuus on selvityksen mukaan kasvanut neljänneksi eniten EU-alueella vuodesta 2009. VR Transpointin kuljetusmäärät ovat edelleen kasvussa tänä vuonna. Asiakkaiden kanssa tehty työ on johtanut myös parempaan asiakasyritysten tyytyväisyyteen.

Junaliikenne edullista yhteiskunnalle

Yhteiskunnan kannalta Suomen rautatiejärjestelmä toimii järkevästi, kuten selvitys todistaa. Suomessa on Euroopan pienimpiä julkisen tuen määriä liikennemääriin nähden. Valtio ostaa junaliikennettä kannattamattomille, vähän käytetyille reiteille. Tuen määrä väheni viimeksi viime keväänä, kun valtio leikkasi ostomäärärahoja kolmanneksen.

Tulokset ovat johdonmukaisia myös aikaisemmin julkistetun European Rail Performance Indexin (Boston Consulting Group 2015) johtopäätösten kanssa. Sen mukaan Suomen rautatiejärjestelmän suorituskyky on Euroopan parhaimpien maiden joukossa. Kun vielä suorituskyvyn suhteuttaa rataverkkoon käytettyyn julkiseen rahoitukseen ja liikennöinnin tukeen, on Suomen raidejärjestelmä Euroopan paras.

EU-komission selvityksen pohjana olevat tilastot ovat pääosin vuodelta 2014, osin 2015.

Koko 8.12.2016 julkaistu EU-komission raportti (englanniksi)

Boston Consulting Group:
Eurooppalaisten maiden vertailut tehokkuudesta:

https://www.bcgperspectives.com/Images/European-Railway-Performance-2015-ex2_750_tcm80-182384.png

https://www.bcgperspectives.com/Images/European-Railway-Performance-2015-ex3_750_tcm80-182387.png


VR-etusivu VR Transpoint -etusivu VR FleetCare -etusivu VR Group -etusivu