Lausunto eduskunnalle valtion talousarviosta vuodelle 2015

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle

Rataverkon nykyinen rahoitustaso tarkoittaa päivittäiseen kunnossapitoon käytettävien määrärahojen jatkuvaa pienentymistä. Rataverkon routavauriot sekä erilaisten teknisten laitteiden ja rakenteiden ikääntyminen haittaavat päivittäistä liikennöintiä. Nykyrahoituksella liikenneväylien kunto heikkenee edelleen.

Hallituksen kehyspäätöksessä 3.4.2014 perusväylänpitoon kohdistettiin 100 milj. euron leikkaus. Nyt käsittelyssä olevaan talousarvioesitykseen on tehty 30 milj. euron lisäys kehyspäätöksessä tehdyn leikkauksen kompensoimiseksi. Tästä huolimatta perusväylänpidon kokonaisrahoitus vähenee 8 prosenttia. Perusväylänpidon rahoista rahoitetaan muun muassa routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset, raakapuuterminaalit, ikääntyvien siltojen korjaukset, ohjausjärjestelmien uusiminen sekä massojen ja mittojen muutoksista aiheutuvat korjaustarpeet. VR-Yhtymä Oy kiirehtii routa- ja pehmeikköalueiden korjausten rahoitusta, jotta rataverkon vaurioiden aiheuttamat haitat junaliikenteelle saadaan paremmin hallintaan.

Radanpidon nettomenot laskevat esityksen mukaan 26 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Liikenneväylien kehittämiseen varatut rahat vähenevät kokonaisuudessaan esityksen mukaan 14 prosenttia. Radanpidon rahoitus ei enää riitä rautatieliikenteen palvelutason säilyttämiseen. Polttoaine- ja sähköverojen korotukset merkitsevät tuntuvaa logistiikkakustannusten nousua teollisuudelle. Junaliikenteen käyttämän kevyen polttoöljyn valmistevero nousee nykyisestä 16,34 snt/l 18,74 snt/litraan, eli 2,4 snt/l. Kyseessä on lähes 15 prosentin korotus ja se tarkoittaa yli 800 000 euron lisäkustannuksia.

Talousarvioehdotuksen raideliikennehankkeet

Riihimäen kolmioraiteesta hyötyy sekä tavara- että matkustajaliikenne. Hanke mahdollistaa kilpailukykyisen vaihtoehdon tarjoamisen Kouvola–Tampere-välillä matkustaville sekä lyhentää Lahti–Tampere-välin matka-aikaa. Koska matka-ajat lyhenevät, hanke pienentää kuljetuskustannuksia.

Helsinki─Riihimäki-hankkeessa on kyseessä Suomen vilkkain rataosuus. Hanke parantaa ensivaiheessa erityisesti rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataverkon välityskykyä. Se antaa hyvät edellytykset junaliikenteen kehittämiseen ja siksi hankkeen vaikutukset ovat valtakunnallisia.

Pännäinen–Pietarsaari-sähköistyshankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja vähentää liikenteen aiheuttamia haitallisia päästöjä. Rataosuuden sähköistys parantaa merkittävästi myös nykyisestä sähköistyksestä saatavia hyötyjä. Pisara-rataa tarvitaan kasvavien kauko- ja lähiliikenteen matkustajamäärien vuoksi. Pisara-rata varmistaa tehokkaan rautatieliikenteen laajalla alueella. Se mahdollistaa myös kaukoliikenteen kehittämisen, kun osa lähiliikenteestä siirtyy tunneliin ja kaukoliikenne saa tarvitsemaansa tilaa Helsingin ratapihalla. Hankkeesta saatavat hyödyt ovat valtakunnallisia.

Valtion tuki hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa on erittäin tärkeä. Helsingin ratapihan ongelmien korjaamiseen eivät riitä ratapihan toiminnalliset muutokset, vaan nykytilanteen parantamiseen tarvitaan muun muassa lisää laiturikapasiteettia. Tämä onnistuu vain rakentamalla Pisara-rata.

Ylivieska–Iisalmi–Kontiomäki-ratayhteyden parantaminen

Ylivieska─Iisalmi─Kontiomäki-hankkeelle ei esitetä määrärahaa talousarvioesityksestä. Hanke on välttämätön rautatieliikenteen kehittämisen ja kasvun kannalta. Kyseessä on rataverkon vilkkain sähköistämätön rataosa, jonka tavaraliikenteen kasvulle on erinomaiset näkymät. Suomen ja Venäjän välisen liikenteen reittejä pitää parantaa vastaamaan nykyisen liikenteen vaatimuksia ja mahdollistamaan liikenteen kasvu. Tästä hyötyy myös suomalainen elinkeinoelämä. Hanke tulee toteuttaa tarvittavassa laajuudessa (sähköistys, pitkät kohtauspaikat, Iisalmen kolmioraide).

Liikennepoliittisessa selonteossa on päätetty, että hanke alkaa vuonna 2015. Tämän aikataulun perusteella sekä Kokkolan satama että VR-konserni ovat tehneet isoja investointeja koko kuljetusjärjestelmän tehokkuuden parantamiseksi. Kokkolan satama on tärkeä rautateiden tavaraliikenteen hoidon logistinen keskus. Vuonna 2013 sen kautta kulki rautateillä 5,8 miljoonaa tonnia tavaraa ja kuluvan vuoden aikana määrien ennustetaan kasvavan noin 6,4 miljoonaan tonniin. Rataverkon tavaraliikenteen kokonaisliikenteestä vuonna 2013 Kokkolan kautta kulki noin 16 %. Vuodesta 2008 lähtien Kokkolan rautatietavaraliikenne on kasvanut 84 %.

VR Group
Otto Lehtipuu
Yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja