Suunnittelun työnkulku lähtee aina liikkeelle asiakastarpeesta.
Kun kuljetustarve ja tavoiteaikataulu ovat selvillä, rautatielogistiikan suunnittelu laskee, kuinka monta junaa kuljetuksen toteuttamiseen vaaditaan. Samalla suunnitellaan ratapiharesurssien tarve. Junille suunnitellaan aikataulut, ja tarvittava ratakapasiteetti varataan Väylävirastosta.
Tämän jälkeen suunnitteluvastuun ottaa junaliikennöinnin suunnittelu, joka laatii kiertosuunnitelman vetureille sekä työvuorot veturinkuljettajille.
Mitä tarkemmat tiedot asiakas pystyy antamaan kuljetustarpeesta ja mitä paremmin suunnittelussa onnistutaan, sitä parempi on myös toimitusvarmuus.
Datan hyödyt täyteen käyttöön
Tänä vuonna suunnittelutyössä on otettu isoja askeleita eteenpäin.
– Kehitystyö ei ole koskaan valmis, mutta olemme pystyneet painamaan kaasua merkittävästi kuluneen vuoden aikana, sanoo rautatielogistiikan suunnittelujohtaja Kristian Jääskeläinen.
Tärkein saavutus on ollut raakapuukuljetusten suunnitteluprosessin automatisointi.
"Olemme pystyneet painamaan kaasua merkittävästi kuluneen vuoden aikana."
– Erilaisia tietojärjestelmiä on ollut ennenkin tukemassa työtä, mutta suunnittelua on silti tehty suurelta osin manuaalisesti. Datan työstämiseen on mennyt melko paljon aikaa. Nyt järjestelmä tekee siihen syötetyn datan perusteella raakapuukuljetuksissa automaattisesti pohjasuunnitelman, jonka suunnittelijat tarkistavat laadullisesti.
Suunnittelijan panosta tarvitaan siis edelleen, mutta automatisointi vapauttaa suunnittelijat mekaanisen rutiinityön tekemisestä.
– Automaation ansiosta perussuunnittelu saadaan toimimaan nopeammin ja ehkä jopa laadukkaammin kuin ennen. Suunnittelijoilta on tavoitteena vapauttaa aikaa laadunvarmistukseen, käymään keskustelua kaikkien osapuolien kanssa ja muokkaamaan suunnitelmia niin, että lopputulos on mahdollisimman laadukas, kertoo junaliikennöinnin suunnittelujohtaja Mirja Iso-Touru.
Kehitystyö näkyy jo toimitusvarmuudessa
Suunnittelun uudet työkalut ovat jo tuotantokäytössä.
Järjestelmään on syötetty optimointikriteerit, joiden perusteella se laatii laskelmansa. Näitä voivat olla esimerkiksi haluttu kuljetusaika tai -kustannus.
"Kokemuksemme on, että suunnitelmien laatu on noussut."
Jo nyt on nähty, että automatisoitu järjestelmä tekee tarkkaa työtä.
– Kokemuksemme on, että suunnitelmien laatu on noussut. Myös data tukee tätä. Viime hetken muutoksia on tehty 2019 aikana huomattavasti vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toimitusvarmuus on parantunut, ja myös kuljetusten peruutuksia on tehty aiempaa vähemmän, Jääskeläinen sanoo.
Tähän saakka eri osa-alueiden optimointityökalut ovat toimineet erillään toisistaan – esimerkiksi tyhjien vaunujen ja kuormavaunujen määrän optimointiin on käytetty erillisiä ohjelmistoja.
Seuraavaksi eri osa-alueiden työkaluista yhdistetään kokonaisuus. Sen jälkeen logistiikan ja junaliikennöinnin suunnittelijat toimivat saumattomasti yhteisessä suunnitteluprosessissa.
– Eri järjestelmissä on valtavasti dataa. Nyt dataa muokataan ja yhdistellään niin, että tilannekuva muodostuu nopeasti ja tarkasti. Silloin pystymme tekemään fiksumpia päätöksiä nopeammin, Jääskeläinen sanoo.
Myös asiakkaille tarkka näkymä kuljetuksiin
Parasta aikaa meneillään on Logistics 360 -hanke, joka tuo kuljetusten tilannekuvan myös asiakkaiden käyttöön.
– Avaamme omaa toimintaamme asiakkaille. Loppuvuodesta aloitetaan uuden kuljetusten seurantaan rakennetun asiakasportaalin pilotti. Keskeistä on se, että jatkossa sekä meillä että asiakkailla on jatkuva ja täsmällinen näkymä kuljetusprosessiin. Asiakkaat näkevät portaalista tiedot heille toimitettavista tyhjistä vaunuista sekä kuljetustensa viimeisimmän statuksen, Jääskeläinen sanoo.
Yhteinen näkymä avaa mahdollisuuksia uudenlaisille palveluille.
– Jatkossa pystymme tuomaan entistä paremmin dataan ja analytiikkaan perustuvaa asiantuntijanäkemystä asiakkaiden käyttöön. Voimme suunnitella yhdessä parempia kuljetusratkaisuja. Dataa hyödyntämällä rautatielogistiikkaan saadaan myös lisää joustavuutta.
Suunnittelu nopeutuu
Logistiikan ja junaliikennöinnin suunnittelijat tekevät suunnitteluprosessissa tiivistä yhteistyötä. Työtä helpottavat yhteiset työkalut.
– Kun suunnittelu kehittyy, myös kommunikaatio paranee. Näemme esimerkiksi veturien käyttöasteen ja kunnossapitotarpeen kehittymisen viideksi päiväksi eteenpäin. Siitä on suuri hyöty, kun lähdemme miettimään esimerkiksi häiriötilanteiden ratkaisemista, Iso-Touru huomauttaa.
Junaliikenteen tarkat suunnitelmat laaditaan kolmen viikon välein. Suunnitelman valmistuminen kestää noin 1,5 viikkoa. Tarkoitus on supistaa suunnitteluaikaa niin, että työ saadaan valmiiksi viikossa.
"Dataa muokataan ja yhdistellään niin, että tilannekuva muodostuu nopeasti ja tarkasti."
Rautatielogistiikan kuljetuksista osa on säännöllistä, mutta merkittävä osa myös muuttuu lyhyellä aikavälillä johtuen teollisuuden muuttuvista kuljetustarpeista. Säännöllisen liikenteen osalta ratakapasiteettia haetaan vuodeksi kerrallaan, ja varauksia tarkennetaan kuusi kertaa vuodessa. Nopeasti muuttuville kuljetustarpeille ratakapasiteettia voidaan hakea koska tahansa.
– Ratakapasiteettia hallinnoivan Traffic Management Finlandin kanssa käymme keskustelua siitä, miten ratakapasiteetti saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Teollisuuden muuttuvien kuljetustarpeiden vuoksi on tärkeää, että ratakapasiteetin hakeminen ja myöntäminen on nopeaa ja joustavaa, Jääskeläinen sanoo.
Jatkossa VR Groupin tarvitseman ratakapasiteetin hakua nopeuttaa uusi hakukone, jota parhaillaan rakennetaan.
Seuraava työmaa operaatiokeskuksessa
VR on tehnyt suunnittelun automatisoinnin hyvin pitkälti omana työnä. Datan ja analytiikan asiantuntijoita on hankittu rekrytoinneilla, mutta työssä on ollut mukana myös kokeneita tekijöitä, jotka tuntevat rautatieliikenteen hyvin.
– Työkaluja on ollut kehittämässä pieni ydinporukka, joka on tehnyt työtään yhdessä suunnittelijoiden kanssa ja osallistunut itsekin suunnittelutyöhön, Iso-Touru kertoo.
Suunnittelun työkalut alkavat olla viimeistelyvaiheessa raakapuun osalta. Seuraavaksi työn alle otetaan kuljetustenohjauksen tietojärjestelmät, joita VR Groupin operaatiokeskus käyttää.
– Operaatiokeskuksessa työn rytmi on nopeampaa kuin suunnittelussa – aikaikkuna on 0–48 tuntia. Reagointiaika on lyhyt, ja päätöksiä pitää tehdä nopeasti. Tavoitteemme on luoda myös ohjaajille entistä parempi näkymä tilannekuvaan, Iso-Touru sanoo.
