Usein kysyttyä täsmällisyydestä

Mistä junan myöhästyminen voi johtua?

Valtaosa VR:n junista kulkee aikataulussaan ympäri vuoden. Myöhästymiset ovat tavallisesti yksittäisiä ja häiriöt lyhytkestoisia.

Myöhästymisistä lähes puolet johtuu rataverkosta ja sen kunnosta, kuten vaihdevioista, sähköratalaitteiden vioista ja ohjausjärjestelmän vioista. Myös ratatyöt aiheuttavat myöhästymisiä. Rataverkosta vastaa Väylävirasto.

Kolmannes häiriöistä on seurausta kalustovioista, junan valmistelun häiriöistä ja henkilöstöön liittyvistä asioista. Niistä vastaa VR.

Lisäksi myöhästymisiä aiheuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten onnettomuudet, ilkivalta ja poikkeuksellisen vaikeat sääolot.

Suomen rataverkko on 88,5-prosenttisesti yksiraiteinen, mikä on yksi suurimmista haasteista täsmällisyyden näkökulmasta. Pienikin häiriö yhdessä paikassa heijastuu nopeasti koko Suomen junaliikenteeseen. Pahimpana liikenteen pullonkaulana on ollut Helsingin ratapiha, joka ei varsinkaan vaikeissa talviolosuhteissa ole pystynyt palvelemaan nykyistä junamäärää.

Mikä on lehtikeli, ja miten se vaikuttaa junaliikenteeseen?

Lehtikeli on lumen ja jään lisäksi yksi vaikeimmista keliolosuhteista rautatieliikenteelle. Lehtikeli syntyy, kun puista putoavat märät lehdet laskeutuvat kiskoille, jossa ne liiskantuvat junien pyörien alla vähentäen kiskon pitoa merkittävästi.

Lehtien putoamista raiteille on mahdotonta estää, mutta lehtikeleihin voidaan onneksi varautua. Vetureissa on hiekkasäilöt, joista puhalletaan paineilmalla hiekkaa pyörän eteen kiskoille.

Syksyisin käynnistetään veturien hiekoituskampanja, jossa varmistetaan hiekoituslaitteiden toiminta ja hiekan riittävyys. Lisäksi joillakin risteysasemilla tehdään ylimääräisiä henkilöstövarauksia, jotta apukalustoa saadaan tarvittaessa nopeasti liikkeelle.

Mitkä ovat junaliikenteen suurimmat ongelmat talviaikana?

Lumi ja jää kertyvät junan alustan rakenteisiin – teleihin ja jarrulaitteisiin. Lisäksi ne aiheuttavat ovivikoja ja ongelmia junien kytkentälaitteissa, joilla vaunut kiinnitetään toisiinsa. Varikkotilojen koko sulatuskapasiteetti on käytössä vaikeissa talviolosuhteissa.

Rataverkon osalta häiriöitä aiheuttavat vaihdeviat ja liikenteenohjauslaitteiden häiriöt. Tuiskulumi voi pakkautua vaihteiden kielien väliin, ja ongelmia voi esiintyä myös vaihteiden lämmityksessä. Rataverkosta ja sen kunnossapidosta vastaa Väylävirasto.

Mitä VR tekee, jotta junat kulkisivat talvellakin täsmällisesti?

VR tekee jatkuvasti töitä junaliikenteen täsmällisyyden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Teemme tiiviisti yhteistyötä rataverkosta vastaavan Väyläviraston, liikenteenohjauksesta vastaavan Finrailin ja Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n kanssa.

Viime vuosina esimerkiksi Helsingin ratapihan ruuhkaa on helpotettu uusilla liikennöintimalleilla ja ratapihalle on varattu vapaita raiteita häiriötilanteiden varalta. Tarvittaessa varaudumme myös junakaluston ja henkilökunnan osalta lisäämällä resursseja.

Koko junakalusto tarkastetaan ja huolletaan talven varalle. Kaluston kunnossapidon käytäntöjä on myös uusittu ja tehostettu, minkä vuoksi junat kestävät teknisesti paremmin talven haastavat olosuhteet. Junia voidaan sulattaa Helsingin ja Oulun varikoilla sekä vetureita myös Kouvolassa ja Tampereella. Sulatustoimintaa on lisäksi tehostettu varikkohallien käytön suunnittelulla.

Päivitämme vuosittain junatarjontaa koskevat valmius- ja liikennöintisuunnitelmat. Niiden pohjalta voimme tarvittaessa supistaa liikennettä esimerkiksi lumimyrskyn aikana, jotta suurin osa junavuoroista voidaan liikennöidä vaikeissakin olosuhteissa mahdollisimman sujuvasti ja ajallaan. Supistamisilla saadaan lisäaikaa radan kunnossapidolle sekä kaluston sulattamiselle ja puhdistamiselle ja näin ollen nopeutettua liikenteen palautumista normaaliksi.

Lisäksi VR:llä on käynnissä useita pidemmän aikavälin hankkeita, jotka valmistuttuaan parantavat junaliikenteen täsmällisyyttä.

Onko VR:n kalusto on niin vanhaa, ettei se kestä talvia?

Junat kestävät kauan – ne ovat käytössä keskimäärin 40 vuotta ja yhdellä junalla ajetaan noin 320 000 kilometriä vuodessa. Tämä on onnistuneen kunnossapidon ansiota. Olemme tehostaneet kaluston kunnossapitoa ja etsineet uusia keinoja junien talviluotettavuuden parantamiseksi. VR myös uusii kalustoaan jatkuvasti. Uuden kaluston hankinnassa talviluotettavuus on tärkeä kriteeri.

VR Group on tilannut 80 uutta sähköveturia, joiden ansiosta junat kulkevat jatkossa entistäkin nopeammin ja varmemmin. Ensimmäiset Vectron-veturit ovat jo aloittaneet kaupallisessa liikenteessä. Ne on räätälöity niin, että ne kestävät Suomen vaihtelevat keliolosuhteet myös talvella.

Miten junat saadaan kestämään pakkasta ja lunta paremmin?

VR on uusinut ja tehostanut kaluston kunnossapidon käytäntöjä niin, että junat kestävät teknisesti paremmin talven vaihtelevat olosuhteet. Koko junakalusto tarkastetaan ja huolletaan talven varalle.

Helsingin Ilmalan varikolla on käytössä kuumaan veteen perustuva junien telien sulatusjärjestelmä.

Osaan junista on tehty teknisiä muutostöitä talviluotettavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi Pendolino-junien kytkentälaitteet on vaihdettu uusiin, jotta ne soveltuvat yhä paremmin talviolosuhteisiin. Oulun varikko tehostaa junien kunnossapitoa Pohjois-Suomessa.

Mitä Helsingin ahtaalle ratapihalle aiotaan tehdä?

Ratapihan kapasiteetin lisääminen ja asetinlaitteen uusiminen ovat Väyläviraston vastuualuetta. 

VR on helpottanut ruuhkaa uusimalla liikennöintimalleja Helsingin ratapihalla. Liikenteeseen tulleet ohjausvaunut helpottavat myös ratapihan ruuhkaa. Ohjausvaunun avulla junaa voidaan ohjata molemmista päistä ilman veturinvaihtoa, mikä vähentää vaihtotöitä ja sitä kautta ruuhkaa ratapihalla.

Miksi junavuoroja joudutaan karsimaan ja vuorovälejä pidentämään?

VR ei karsi junavuoroja tai pidennä vuorovälejä mielellään. Junavuorojen karsimiseen tai vuorovälien pidentämiseen ryhdytään, jotta liikenne sujuisi mahdollisimman hyvin säästä huolimatta ja jäljellä oleva liikenne voitaisiin ajaa aikataulussa.Supistamisilla saadaan lisäaikaa radan kunnossapidolle sekä kaluston sulattamiselle ja puhdistamiselle ja näin ollen nopeutettua liikenteen normalisoitumista. Supistamispäätökset tehdään aina yhteistyössä Väyläviraston ja HSL:n (kun koskee HSL-lähiliikennettä) kanssa.

Junavuorojen supistaminen on usein laajempaa lähiliikenteessä, koska se on niin tiheästi liikennöityä. Lähiliikennettä supistetaan myös, jotta ruuhkaista ratapihaa pystytään pitämään ajokunnossa: vaikeissa sääolosuhteissa ratapihalle on päästävä puhdistamaan esimerkiksi vaihteita lumesta, jotta taataan niiden toimivuus. Normaalisti junia kulkee niin tiheään, ettei ratapihalle voi mennä eikä se ole turvallista. 

Hankalat sääolosuhteet voivat vaikuttaa myös kaukojunien kulkuun. Valtaosa kaukojunista lähtee ja saapuu Helsingistä, jossa ratapihan ja vaihteiden toimivuus kovassa lumisateessa ovat avainasemassa.

Jos liikennettä supistetaan ja sää ei huononekaan, pysyykö supistettu liikenne voimassa?

Etukäteen päätetty harvennettu vuorotarjonta seuraavalle päivälle pysyy voimassa, vaikka sää ei huononisikaan. Kuitenkin joskus muutoksia voidaan tehdä aamuruuhkan jälkeen. Supistaminen on nimenomaan varautumista hankaliin olosuhteisiin.

Miten tiedotatte häiriötilanteista asiakkaille?

Teemme parhaamme yhdessä Väyläviraston ja Finrailin kanssa, jotta tieto häiriötilanteissa kulkisi asiakkaille mahdollisimman nopeasti.  Me vastaamme viestinnästä junissa ja omissa kanavissamme, esimerkiksi nettisivuilla vr.fi, Twitter-tilillä @vrmatkalla sekä Facebookissa VR matkalla -sivustolla. Finrailin vastuulla on asiakasinformaatio asemilla, eli kuulutukset ja laiturinäytöt.

Häiriötilanteissa tilannekuvan muodostaminen, liikennejärjestelyjä koskevien päätösten toteuttaminen ja eri tahojen välinen yhteistyö vievät aikaa. VR haluaa viestinnässään tuottaa oikeaa tietoa asiakkailleen – siksi viestinnässä voi toisinaan olla viiveitä.

VR:n nettisivujen liikennetiedotteissa on aina ajantasaista tietoa junien kulusta. Oman junan kulkua voi seurata reaaliaikaisesti Junat kartalla -palvelusta, myös mobiilisti.

Mikä on VR:n vastuulla rautateillä? Entä Väyläviraston ja Finrailin?

VR:n tehtävänä on ajaa junia. VR vastaa siis junakalustostaan ja henkilöstöstään sekä asiakastiedottamisesta junissa ja omissa kanavissaan.

Väylävirasto on liikenne- ja viestintäministeriön alainen viranomainen, jonka vastuulla on rataverkko ja sen kunnostaminen, sekä laiturialueet ja niiden opaskyltit. Finrailin vastuulla on mm. raideliikenteen ohjaaminen sekä asemien matkustajainformaatio, eli aikataulunäytöt ja kuulutukset.