Hallintoneuvoston kannanotto henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen

VR-Yhtymän hallintoneuvosto on käsitellyt kokouksessaan 14.8.2017 liikenne- ja viestintäministeriön esittelemää suunnitelmaa henkilöliikenteen avaamiseksi kilpailulle, ja toteaa sen johdosta seuraavaa:

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen rautatiejärjestelmä ja VR menestyvät laadussa, täsmällisyydessä ja kustannustehokkuudessa. Merkittävä tekijä tehokkuudessa on se, että tavara- ja henkilöliikenteessä käytetään samoja vetureita ja veturinkuljettajia. Liikenteen valtakunnallinen suunnittelu lisää tehokkuutta rataverkolla, josta 90 % on yksiraiteista.

Kilpailu Suomen rautateillä on alkanut tavaraliikenteestä, joka on avattu kilpailulle kokonaan. Kotimaan rautatiekuljetukset on avattu kilpailulle vuonna 2007 ja Suomen ja Venäjän välinen liikenne joulukuussa 2016. VR-Yhtymä on osaltaan mahdollistanut kilpailua toiminnallisilla ja rakenteellisilla muutoksilla, kuten rautateiden liikenteenohjauksen ja koulutuksen eriyttämisellä. Kaluston saatavuus on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi siihen, että kilpailu on lähtenyt hitaasti liikkeelle. Kaluston saatavuuteen Suomessa vaikuttaa muun muassa Euroopassa yleisestä poikkeava raideleveys.

Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymä (HSL) on jo päättänyt HSL-alueen lähiliikenteen
kilpailuttamisesta. Kilpailtu liikennöintisopimus astuu voimaan kesäkuussa 2021.

Kilpailuun valmistautuminen on ollut VR-konsernin kehityshankkeiden lähtökohta vuodesta 2009 lähtien. Viime vuosien aikana tehdyt lukuisat palvelu-, tuote- ja hinnoittelu-uudistukset ovat johtaneet samanaikaisesti matkustaja- ja kuljetusmäärien kasvuun, konsernin tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantumiseen ja asiakastyytyväisyyden merkittävään myönteiseen kehitykseen.

Kilpailun avaaminen tuleekin tehdä asteittain erittäin tarkkaan ja harkitusti, ettei lopputulos ole nykytilaa huonompi. Kilpailun avaamisella tulee pyrkiä lisäämään raideliikenteen määrää kokonaisuudessaan.

Hallitus on päättänyt rautatiekilpailun avaamisen päälinjoista. Näiden pohjalta liikenne- ja viestintäministeriön esittelemä suunnitelma on vasta yleispiirteinen kuvaus tulevasta järjestelmästä. Palvelutason parantuminen yhdistettynä hintakilpailuun on haasteellinen tavoite. Suunnitelmassa on hyviä lähtökohtia, kuten selkeä vaiheistus ja pitkä siirtymäaika koko henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle. Euroopan unionin 4. rautatiepaketin vaatimukset olisi mahdollista täyttää myös ilman toimintokohtaista yhtiöittämistä. Siksi onkin tarkoin arvioitava, missä määrin kilpailun avaaminen voidaan käytännössä toteuttaa Suomen oloissa ilman erillisten toimintojen yhtiöittämistä.

Jatkovalmistelun aikana suunnitelmaa pitää monilta keskeisiltä osilta täydentää ja tarkentaa. Vasta yksityiskohdat ratkaisevat, miten tehokas, turvallinen, toimiva ja tasapuolinen uudesta henkilöjunaliikenteen järjestelmästä muodostuu.

Henkilöliikenteen kilpailun avaamisen jatkovalmistelun osalta hallintoneuvosto painottaa seuraavaa:

• Uudistuksen jatkovalmistelussa on hyödynnettävä VR-konsernin laajaa rautatiealan  osaamista ja kokemusta. Kansainväliset kokemukset vahvistavat, että kilpailun avaaminen onnistuu sujuvammin ja tulokset ovat parempia, kun liikennettä pitkään harjoittanut valtionyhtiö otetaan mukaan valmisteluun.
• Esitykseen sisältyy useita avoimia ja vielä lisäselvitystä edellyttäviä kysymyksiä. Ehdotettujen uusien valtionyhtiöiden – kalusto-, kunnossapito- ja kiinteistöyhtiön – tehtäviä, liiketoimintamalleja ja keskinäisiä rajauksia pitää jatkotyössä tarkentaa. On myös tarkoin arvioitava, missä määrin kilpailun avaaminen voidaan käytännössä toteuttaa Suomen oloissa ilman tällaisia rakenteellisia uudistuksia.
• Uusien yhtiöiden perustamisessa on otettava huomioon, että suuri osa rautateiden henkilöliikenteeseen liittyvästä toiminnasta on markkinaehtoista, vaikka liikennöinti perustuu yksinoikeuteen. Uudet yhtiöt eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä. Esimerkiksi kaluston kunnossapidossa hyödynnetään jo nyt alihankintaa, ja kaluston kunnossapitoa pystyy tarjoamaan usea muukin yhtiö kuin VR-Yhtymä. VR-Yhtymällä ei myöskään ole yksinoikeutta rautatiekaluston valmistamiseen tai hankintaan.
• Etelä-Suomen taajamaliikenteen kilpailutus on sovitettava yhteen HSL:n lähiliikenteen kilpailutuksen kanssa siten, että HSL-kilpailutuksen eri vaiheista on mahdollista ottaa oppia ja siten varmistaa Etelä-Suomen taajamaliikenteen kilpailutuksen onnistuminen.
• Muutokset on toteutettava niin, että ne eivät vaikeuta kalustokierron tehokasta toteuttamista. Kun samaa kalustoa on mahdollisesti usean operaattorin käytössä, on ilmeinen riski, että kalustokierron tehokkuus heikkenee.
• Kuten liikenne- ja viestintäministeriön työsuunnitelmissa on esitetty, erityistä huomiota on kiinnitettävä muutoksen valmistelun ja toteutuksen kaikissa vaiheissa siihen, että nykyinen rautatieliikenteen hyvä turvallisuustaso säilyy.
• Kuten liikenne- ja viestintäministeriön työsuunnitelmissa on esitetty, VR-konsernin henkilöstön turva työllisyydestä, asema ja näkemykset on otettava huomioon muutoksen valmistelussa. Henkilöstöjärjestöjen on päästävä mukaan jatkovalmisteluun.
• Uudistuksen tavoitteen tulee olla koko junaliikenteen markkinaosuuden kasvattamisessa niin, että nykyisin markkinaehtoisesti liikennöitävien reittien lisäksi löytyy uusille toimijoille kannattavaa liikennettä. Tulevat kilpailutukset tulee suunnitella siten, etteivät ne heikennä kohtuuttomasti VR:n toimintaedellytyksiä.
• Uudistuksen toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota informaatio- ja lippujärjestelmien toimivuuteen ja selkeyteen matkustajan näkökulmasta tilanteessa, jossa rataverkolla on mahdollisesti useita operaattoreita. Aikataulujen suunnittelussa on varmistettava, että vaihto- ja jatkoyhteydet toimivat sujuvasti myös eri toimijoiden operoimien reittien välillä.
• Muutos on suunniteltava ja toteutettava siten, että VR-konsernin toimintaedellytykset turvataan. Uusien yhtiöiden perustaminen ja eriyttäminen VR-konsernista on tehtävä siten, että VR-konsernille jää riittävät resurssit ja osaaminen liiketoimintansa kehittämiseen ja siihen investoimiseen.

Junamatkustuksen lisääntyminen edellyttää riittäviä, nykyistä suurempia investointeja rataverkkoon ja sen toimivuuteen. Liikenteen kasvu on mahdollista vain, jos varmistetaan ratakapasiteetin riittävyys myös silloin, kun rataverkolle tulee nykyistä useampia toimijoita. Pahimmat pullonkaulat rataverkolla sijaitsevat siellä, missä jo nyt liikenne on vilkkainta ja jossa on suurin kysyntä lisäliikenteelle.

Kilpailun avaaminen ei muuta sitä, että suurella osalla nykyisin liikennöityä rataverkkoa matkustajamäärät jäävät pieniksi, eikä pelkät lipputulot riitä liikenteen rahoittamiseen. Kilpailun avaamisen yhteydessä on varmistettava junaliikenteen alueellinen kattavuus ja riittävä palvelutaso yhteiskunnan ostomäärärahoilla.