VR Group vastaa Raidealan neuvottelukunnan aloitteeseen – yhtiö on vahvasti sitoutunut raideliikenteen suosion kasvattamiseen

VR Group edistää liiketoiminnallaan merkittävällä tavalla suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja ilmastotavoitteita. VR Groupin pilkkominen, omistajaohjausjärjestelyt ja kalustoyhtiömalli eivät tarjoa ratkaisua raideliikenteen kasvuun ja kilpailukykyyn, toisin kuin Raidealan neuvottelukunta RAINE 23.8. esitti. Sekä henkilö- että tavaraliikenne hyötyisivät erityisesti investoinneista rataverkkoon.  

Suomi täyttää EU:n rautatiepaketin tavoitteet tasaveroisesta pääsystä rautatiemarkkinoille. Henkilöliikenteen kilpailu raiteilla käynnistyi pääkaupunkiseudun HSL-lähijunaliikenteen kilpailutuksesta. Muilta osin kilpailu avautui lopullisesti 1.1.2021 alkaen, jolloin VR:n kaukoliikenteen yksinoikeus päättyi. Suomen omaksumassa ns. Open Access -mallissa operaattorit voivat kilpailla samoilla rataosilla markkinaehtoisesti omalla kalustollaan. Tavaraliikenne puolestaan on ollut kotimaassa avointa kilpailulle jo vuodesta 2007 lähtien ja idän suuntaan vuoden 2016 lopusta.

VR Group ei vastusta tai jarruta kilpailua vaan on systemaattisesti kehittänyt ja tehostanut toimintaansa siitä lähtökohdasta, että jatkossa myös henkilöjunaliikenteen markkina on avoin kilpailulle. Yhtiö on vahvasti sitoutunut raideliikenteen liikennemuoto-osuuden kasvattamiseen ja siten koko yhteiskunnan päästöjen vähentämiseen. Tästä esimerkkinä toimii henkilöliikenteen markkinaosuuden historiallinen kasvu 6,2 prosenttiin ennen koronaepidemiaa vuonna 2019.

Rautatieliikenteen kasvun ja kilpailijoita houkuttelevan toimintaympäristön edellytys on riittävä ratakapasiteetti, joka tällä hetkellä muodostaa Suomessa rautatiejärjestelmän pullonkaulan. Suomessa investointitaso ratoihin on selkeästi matalampi verrokkimaihin nähden. Esimerkiksi Ruotsi, jossa kilpailu on Suomen tapaan järjestetty Open Accessin mukaan, on panostanut raiteisiin ja samalla lisännyt rahoitusta ostoliikenteeseen. 

Muihin EU-maihin verrattuna huomattavan suuri osa Suomen liikenteestä on rahoitettu lipputuloilla ja julkisin varoin ostetun junaliikenteen osuus on pieni. Liikenne- ja viestintäministeriön vuosittainen ostomääräraha kannattamattomille yhteysväleille on 32 milj. € / vuosi (v. 2022–2030). Alueellisen lähijunaliikenteen lisääminen kaupunkiseuduilla edellyttäisi ensisijaisesti ostorahoituksen järjestämistä. 

Menestyvänä ja voittoa tuottavana osakeyhtiönä VR Group tukee suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja kestävää kehitystä. VR:ää ei pääomiteta valtion taholta. Sen sijaan VR Group on vuosina 2014–2020 tulouttanut suomalaiselle yhteiskunnalle 0,8 miljardia euroa. Ehdotukset VR Groupin pilkkomisesta ja kaluston siirtämisestä kalustoyhtiöön olisivat ristiriidassa suhteessa valtion yritysvarallisuutta koskeviin tavoitteisiin kannattavasta kasvusta ja arvonnoususta. 

Kalustoyhtiömalli toisi tehottomuutta ja lisäkustannuksia 

Tavara- tai matkustajaliikenteen kalustoyhtiön perustaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Kaluston käyttö ei tehostuisi, vaan päinvastoin kalustoa tarvittaisiin nykyistä suurempi määrä, mikä johtaisi yhteiskunnan kustannusten ja asiakashintojen nousuun. Lisäksi seurauksena olisi suorituskykyiseksi arvioidun raideliikennejärjestelmän tehokkuuden lasku. 

Suomen rataverkko on yli 90-prosenttisesti yksiraiteinen, ja matkustaja- ja tavarajunat käyttävät samoja raiteita. Rataverkko muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, ja kaikessa suunnittelussa on huomioitava koko maan junaverkoston ja eri liikennelajien yhteentoimivuus. VR Groupin vetokalusto on yhteiskäytössä tavara- ja matkustajaliikenteessä. Eri asiakkaiden tavarakuljetuksissa hyödynnetään paitsi samoja vetureita, myös vaunukalustoa. Kalustoyhtiömallissa yhteiskäytön ja keskitetyn suunnittelun synergiahyödyt purkautuisivat. 

Kalustoyhtiömallin kantavana ajatuksena on, että VR Groupin omistama kalusto siirrettäisiin kalustoyhtiöön, kun taas muut, todennäköisesti ulkomaiset operaattorit, saisivat pitää mahdollisen oman kalustonsa edelleen omistuksessaan. Kalustoyhtiö vaarantaisi VR:n toimintaedellytykset. Liiketoiminnan riskitaso kasvaisi, kun liiketoiminnallinen osaaminen erotettaisiin kalustoinvestoinneista. Kalusto ja sen saatavuus olisivat ulkopuolisen tahon eli kalustoyhtiön investointipäätösten varassa. 

Kansainvälisen vertailun perusteella julkiset kalustoyhtiöt ovat käyttökelpoisia lähinnä lähiliikenteen sopimusliikenteessä, joka on julkisesti tilattua ja kustannettua ja jossa ei ole volyymiriskiä. Tällainen malli on esimerkiksi käytössä HSL-lähiliikenteessä pääkaupunkiseudulla, jossa kalustoyhtiö on hankkinut raiteille uutta ja modernia lähijunakalustoa.  

Julkisomisteista tavaraliikenteen kalustoyhtiötä ei ole missään Euroopan maassa. Kilpailu rautatielogistiikassa on syntynyt ja kehittyy edelleen ilman viranomaistoimenpiteitä tai julkista kalustoyhtiötä. Kuljetuksia tehostavien ja päästöjä vähentävien logistiikkakonseptien ja kalustoratkaisujen innovointi asiakkaiden kanssa ei ole mahdollista ilman keskeisen tuotantotekijän eli kaluston omistajuutta ja hallintaa. Kalustoyhtiöllä ei olisi aitoja edellytyksiä huomioida eri teollisuusalojen asiakaskohtaisia tarpeita, jolloin palvelun laatu ja joustavuus kärsisivät. 

Kaikkeen liiketoimintaan kuuluvat investoinnit, niin myös rautatiealalla. VR Group on investoinut viimeisen noin 10 vuoden aikana lähes miljardi euroa omaan kalustoonsa, ja investoinnit jatkuvat tulevaisuudessakin. Myös uudet operaattorit ovat investoineet vaunu- ja vetokalustoonsa. Suomen raidemarkkinan erityispiirteet, kuten muusta Euroopasta poikkeava raideleveys, eivät ole muodostaneet estettä soveltuvan kaluston saamiselle Suomeen.   

Lue VR Groupin koko vastine täältä


VR-etusivu VR Transpoint -etusivu VR FleetCare -etusivu VR Group -etusivu