Toimitusjohtajan katsaus
VR Groupin liiketoimintakatsaus tammi-maaliskuussa 2023 (28.4.2023):
Toimitusjohtaja Elisa Markula:
"Ensimmäisellä vuosineljänneksellä VR:n liikevaihto kasvoi 49,9 % ja oli 302,9 (202,1) miljoonaa euroa matkamäärien kasvun ja Ruotsin yritysoston vauhdittamana. Vertailukelpoinen liiketulos jäi negatiiviseksi ja oli -0,2 miljoonaa euroa eli -0,1 % liikevaihdosta. Korkea energian hinta ja inflaatio korottivat tuotantokustannuksia ja heikensivät kannattavuutta samoin kuin neljänneksen lopulla vaikuttaneet työtaistelut.
VR Kaukoliikenteessä tehtiin 3,4 miljoonaa matkaa kotimaassa, jolloin kasvua matkamäärissä vuoden 2019 vastaavaan jaksoon oli +2 %. Kysyntää siivitti myös joukkoliikenteen tilapäinen arvonlisäveroalennus, jonka VR vei suoraan junalippujen hintoihin. Vapaa-ajan matkustaminen on kasvanut jo yli puoleen kaikista kaukoliikenteen matkoista, ja työmatkaliikennekin on elpynyt pandemiaa edeltäneelle tasolle. Kaukoliikenteen asiakaskokemus oli kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla ensimmäisen neljänneksen aikana asiakkaiden suositteluindeksin (NPS) noustessa jopa 53:een edellisen vuoden vastaavan jakson ollessa 33. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat täsmällisyyteen, konduktööripalveluihin sekä digipalveluihin. Alkuvuoden täsmällisyys oli talvikuukausiksi hyvällä 86 % tasolla.
VR Kaupunkiliikenne käsittää linja-auto- ja raideliikenteen kilpailutetun alueellisen ostoliikenteen Suomessa ja Ruotsissa. Kaupunkiliikenteen tulos oli odotetusti negatiivinen johtuen Suomen pitkäaikaisista sopimuksista, jotka on solmittu ennen viime vuoden poikkeuksellisia muutoksia toimintaympäristössä. Kaupunkiliikenteen kustannusrakenteeseen vaikuttaa merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama inflaation kiihtyminen, ja sopimusten indeksikorotukset näkyvät vasta viiveellä toimintamme kannattavuudessa. Myös maaliskuun työtaistelut linja-auto- ja raideliikenteessä vaikuttivat kaupunkiliikenteen kannattavuuteen negatiivisesti. VR Sverigen liiketoiminnan tulos oli odotusten mukaisesti positiivinen huolimatta viime heinäkuussa toteutuneen yritysoston integraatiokustannuksista. Kasvustrategiansa mukaisesti VR osallistuu aktiivisesti alueellisiin ostoliikenteen kilpailutuksiin Ruotsissa.
VR Transpoint kuljetti tammi-maaliskuussa rautateillä ja maanteitse 7,0 miljoonaa tonnia tavaraa. Kuljetusvolyymit laskivat -22 % prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta, koska VR:n idän tavaraliikenne päättyi kokonaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Kotimaan kasvanut kysyntä ja hinnankorotukset ovat kuitenkin osittain korvanneet idänliikenteen menetystä.
Vastuullisuustyömme panostukset saivat tunnustusta maaliskuussa, kun VR valittiin Suomen vastuullisimmaksi brändiksi liikenteen toimialalla Sustainable Brand Index -tutkimuksessa. VR:n energiasäästöohjelman mukainen junaliikennöinnin energiatehokkuuteen panostaminen toi neljänneksen aikana noin 7 % energiakustannussäästöjä.
VR hakee uudistetun strategiansa mukaisesti vuoden 2027 loppuun mennessä 250 miljoonan euron edestä tulosparannustoimenpiteitä, jotka mahdollistavat miljardin euron kalustoinvestointien rahoituksen ja varmistavat kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on löytää lisämyynnin, kaupallisten mallien kehittämisen ja kustannustehokkuuden kautta tulosparannustoimenpiteitä, joilla katamme inflaatiosta syntyvää lisäkustannusta ja parannamme yhtiön kannattavuutta. Samalla jatkamme investointejamme asiakaskokemuksen jatkuvaan parantamiseen. Ensimmäisellä neljänneksellä VR julkisti yhdeksän makuuvaunun ja kahdeksan autovaunun hankinnan Škoda Transtech Oy:ltä yöjunaliikenteen käyttöön vuodesta 2025 alkaen.
Uudelta hallitukselta VR odottaa toimia, joilla lyhennettäisiin rataverkon nykyistä yli miljardin euron korjausvelkaa ja kasvatettaisiin ratakapasiteettia. Puolet myöhästymisistä johtuu ratainfran heikosta kunnosta, joten oikein kohdennetut ja riittävät infrainvestoinnit ovat edellytys raideliikenteen kasvulle, matkustajakokemuksen parantamiselle, teollisuuden kilpailukyvylle, vihreälle siirtymälle ja huoltovarmuudelle. VR kannattaa kilpailun lisäämistä ilmastoystävälliseen raideliikenteeseen, mikä kasvattaisi koko markkinaa. Henkilöjunaliikenteessä kunnille ja kuntayhtymille tulisi mahdollistaa alueellisen ostoliikenteen järjestäminen Ruotsin mallin mukaisesti. Kilpailua ja ostoliikenteen tarjontaa vahvistaisi julkinen ostoliikenteen kalustoyhtiö, joka vuokraisi kalustoa julkisesti rahoitetulle junaliikenteelle. Kauko- ja tavaraliikenteessä kilpailua tulee edelleen kehittää markkinaehtoisesti, jolloin yhteiskunnan rahaa ei tarvita kalustoon tai liikenteeseen."
