Liikennesektorin sääntely

Rautatiealaa koskeva lainsäädäntö ja sääntely vaikuttavat keskeisesti siihen, miten junaliikennettä ylläpidetään ja kehitetään. Raideliikenteen ja kaluston tekninen sääntely on hyvin yksityiskohtaista, millä pyritään parantamaan niin kaluston, liikenteen kuin raideverkon turvallisuutta.  

Valtakunnallisen Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpano on käynnissä.  

Raideliikenne on keskeisessä osassa edistettäessä liikennejärjestelmän tavoitteita: saavutettavuutta, kestävyyttä ja tehokkuutta. Henkilöjunaliikenteen palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti yli hallituskausien, minkä vuoksi sääntelyn tulee olla toimijoiden kannalta pitkäjänteistä, ennustettavaa, EU-sääntelyyn pohjautuvaa ja tarjota liiketoiminnalle sekä investoinneille vakaan näkymän tulevaisuuteen. 

EU-tason sääntely 

Valtaosa kansallisesta rautatielainsäädännöstä on säädetty EU-tasolla. Junaliikenteen harjoittamista säännellään hyvin kattavasti EU-tasolla annetuilla säädöksillä. EU-sääntely edellyttää tasapuolisia kilpailuolosuhteita markkinoilla. Unioni kannustaa kasvattamaan rautateiden kulkumuoto-osuutta.  

Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) 

EU:n liikennejärjestelmän keskeisimmät runkoyhteydet muodostavat TEN-T-liikenneverkon, joka koostuu ydinverkosta, laajennetusta ydinverkosta ja kattavasta verkosta. TEN-T-liikenneverkon palvelutaso on määritelty EU-tasolla. Raideliikenteen osalta ydinverkkoon kuuluvat Suomesta päärata Helsingistä Tornioon sekä ratayhteys Länsi-Suomesta Itä-Suomeen (Turku–Lappeenranta). Laajennetulle ydinverkolle on ratojen osalta lisätty Lentorata, Länsirata-yhteys Helsingistä Turkuun sekä Itärata-yhteys.