Siirry sisältöön
Junia Helsingissä

Suomen raidemarkkina

Suomessa kaukojunaliikenne ja tavarajunaliikenne ovat markkinaehtoista liiketoimintaa ja vapaasti kilpailtua. Raideliikenteessä käytössä on EU-sääntelyyn perustuva Open access -malli, jossa mikä tahansa operaattori voi tulla kilpailemaan raiteille ja samoilla reiteillä voi olla useita liikennöitsijöitä. Liikennöitsijät käyttävät reiteillä omaa tai kaupallisilta toimijoilta vuokraamaansa kalustoa.

Markkinaehtoisen liikenteen rinnalla Suomessa kannattamatonta henkilöjunaliikennettä ylläpidetään valtion ja kaupunkien rahoittamalla ostoliikenteellä.

Markkinaehtoinen liikenne:
Noin 84 % kaukoliikenteestä (matkustajamäärällä mitattuna) on VR:n omaa lipputulorahoitteista eli markkinaehtoista junaliikennettä. Tavaraliikenne on kokonaan markkinaehtoista, ja liikenteessä toimii VR:n lisäksi muita operaattoreita.

Ostoliikenne:
Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa vuosittain matkustajajunaliikennettä (Etelä-Suomen taajamajunaliikenne, yöjuna- ja kiskobussiliikenne ja yksittäiset IC/Pendolino-reitit ) sinne, missä vähäisten matkustajamäärien vuoksi se ei ole kaupallisesti kannattavaa. Ministeriö päättää ostoliikenteen palvelutasosta.

HSL-liikenne:
HSL on kilpailuttanut pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen, ja VR on voittanut tämän kilpailutuksen. HSL ostaa liikenteen ja päättää sen palvelutasosta, lippujen hinnoista ja myynnistä.

Raideliikenteen kilpailu

Maan nykyinen hallitus haluaa hallitusohjelmassaan lisätä kilpailua raideliikenteessä ja helpottaa markkinoille tuloa.

Suomessa junaliikenteen markkina on avautunut kilpailulle tavaraliikenteessä jo vuonna 2007. Vuoden 2021 alussa yksinoikeutemme päättyi matkustajaliikenteessä, ja siitä lähtien kaikilla halukkailla operaattoreilla on ollut vapaa pääsy rataverkolle ja mahdollisuus tulla kilpailemaan Suomeen EU-sääntelyn mukaisella vapaan kilpailun mallilla (Open Access).

Me VR:llä suhtaudumme kilpailuun myönteisesti ja olemme sitoutuneet edistämään hallitusohjelman tavoitetta kilpailun lisäämiseksi. Haluamme olla mukana kasvattamassa asiakaslähtöistä, kestävää ja kilpailuun perustuvaa raidemarkkinaa vapaan kilpailun sekä alueellisten ostoliikennekilpailutusten yhdistelmänä.

Kaukojunaliikenteen ja tavaraliikenteen tulee antaa kehittyä markkinaehtoisena, jolloin kilpailu kehittyy vapaasti EU-sääntelyyn pohjautuvan vapaan kilpailun mallin mukaisesti. Asiakkailla on silloin aito valinnanvapaus eikä julkista tukea tarvita liikenteeseen, joka toimii markkinaehtoisesti.

Haluamme olla mukana kasvattamassa asiakaslähtöistä, kestävää ja kilpailuun perustuvaa raidemarkkinaa vapaan kilpailun sekä alueellisten ostoliikennekilpailutusten yhdistelmänä.

VR on omalta osaltaan edistänyt markkinan kilpailuneutraliteettia keskittymällä rautatieoperaattorin ydinliiketoimintaan luopumalla asemista, yksityisraiteista, varikkokiinteistöistä ja maantielogistiikasta.

Kilpailua on myös eri liikennemuotojen välillä

Toimimme avoimilla markkinoilla henkilöjuna- ja tavarajunaliikenteessä, linja-autoliikenteessä sekä kunnossapidossa. Kilpailua on myös eri liikennemuotojen välillä, esimerkiksi juna kilpailee jatkuvasti suosiosta linja-autoliikenteen ja henkilöautoilun ja pidemmillä reiteillä lentoliikenteen kanssa.

Julkinen ostoliikenteen kalustoyhtiö ja alueellinen ostoliikenne

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistelemassa mittavaa rakennemuutosta julkisesti tuetun henkilöjunaliikenteen palveluiden järjestämiseen Suomessa 2030-luvulla. Henkilöjunaliikenteen kilpailua aiotaan lisätä mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen työssäkäyntialueiden matkustajille.

VR kannattaa, että henkilöjunaliikenteen palveluja kehitetään lisäämällä alueellista ostoliikennettä julkisten kilpailutusten kautta. VR edistää myös aktiivisesti ostoliikenteen julkisen kalustoyhtiön perustamista.

Ostoliikenteen julkisia kalustoyhtiöitä on käytössä mm. HSL-liikenteessä ja Ruotsissa. Valtion omistamaan julkiseen kalustoyhtiöön siirrettäisiin nykyisessä ostoliikenteessä käytettävä VR:n kalusto.