Suomen rataverkko

Suomen rataverkko, sen ylläpito ja kunnostus ovat Väyläviraston vastuulla. Rataverkon pituus on yhteensä lähes 6 000 kilometriä, josta lähes 90 % on yksiraiteista, jolloin samaa rataa liikennöidään molempiin suuntiin. 

Suomessa rataverkon raideleveys poikkeaa Euroopassa yleisemmin käytössä olevasta raideleveydestä. Suomessa raideleveys on 1 524 mm, kun useimmissa Euroopan maissa se on 1 435 mm. 

Vuonna 2025 Väylävirasto käynnisti suunnittelemaan eurooppalaisella standardiraideleveydellä rakennettavaa Rail Nordica -rataa Haaparannasta Kemin satamaan. Hankkeen lisärahoituksella eurooppalaisen normaaliraideleveyden suunnittelua laajennetaan koskemaan myös yhteysvälejä Ouluun ja Rovaniemelle.  

Yli puolet koko raideverkostosta on sähköistetty. VR:n matkustajaliikenteestä kuitenkin 95 % kulkee sähköllä ja logistiikasta 85 %. 

Raideliikenteen kasvun, sujuvuuden ja asiakastyytyväisyyden näkökulmasta merkittävänä ongelmana on noin 1,7 miljardiin euroon kasvanut valtion rataverkon kunnossapidon korjausvelka. Rataverkon huono kunto heikentää junaliikenteen täsmällisyyttä ja toimintavarmuutta, mistä kärsivät niin matkustajat kuin tavarakuljetuksia tarvitsevat yritykset. Yksiraiteinen rataverkko on liikenteellisesti hyvin häiriöherkkä ja muodostaa pullonkauloja raideliikenteelle. 

Rataverkon kunto heijastuu täsmällisyyteen 

Junaliikenteen täsmällisyys on meille hyvin tärkeä kysymys asiakaskokemuksen ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Noin puolet kaukoliikenteen junien myöhästymisistä johtuu rataverkon kunnosta tai häiriöistä.

Lisäksi radan huonosta kunnosta johtuvat tilapäiset nopeus- ja painorajoitukset hidastavat matka-aikoja ja lisäävät huomattavasti junaliikenteen energiakulutusta. Kaluston suurinta nopeutta (220 km/h) voimme hyödyntää vain pienellä osalla rataverkkoa. 

Riittävät ja oikein kohdennetut infrainvestoinnit ja korjausvelan lyhentäminen ovat tärkein edellytys raideliikenteen kasvulle, kilpailun lisäämiselle ja liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. 

Uusissa ratainvestoinneissa on valtiontalouden takia toteutettava hyvin kohdennettuja hankkeita. Investoinnit palvelevat elinkeinoelämän kilpailukykyä ja työssäkäyntiä, edistävät kestävyyssiirtymää sekä turvaavat poikkeusoloissa Suomen huoltovarmuutta.  

VR katsoo, että tärkein kehittämiskohde on päärata Helsingistä Ouluun. Lisäksi on tarpeellista parantaa erityisesti Savonrataa, Karjalanrataa ja Tampere–Jyväskylä-rataosaa. 

Tulevaisuushankkeista tärkein on Lentorata. Se lisää ratakapasiteettia pääradalle sekä tarjoaa nopeammat ja vaihdottomat junayhteydet eri puolilta Suomea Helsinki-Vantaan lentoasemalle.   

Länsirata tarvitsee toteutuakseen Länsiradan osakkailta myös rahoitusta hankkeen toiselle vaiheelle tulevien vuosien aikana.

Lähivuosien raidehankkeita 

Maan hallituksen kiirehtimiä ratahankkeita: 

• Pääradan kehittäminen Helsinki–Riihimäki-välillä 
• Tampereen henkilöratapihan uudistaminen 
• Liminka–Oulu -kaksoisraiteen rakentaminen 
• Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäki ja Lappeenrannan välille 
• Länsirata (Espoo-Lohja ja Salo-Kupittaa)