Usein kysytyt kysymykset

Onnettomuuden syyt

Miksi vaarallista ainetta sisältäviä säiliövaunuja säilytettiin Kinnissä?
Vaunut olivat matkalla Kotkaan Mussalon satamaan, jonka satamalastauksessa oli ruuhkaa. Kinnin seisake on tällaisessa tilanteessa vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien vaunujen, eli VAK-vaunujen varasäilytyspaikka. Vaarallisten aineiden tilapäinen säilyttäminen tapahtuu pääsääntöisesti Trafin nimeämillä (VAK-) ratapihoilla, joita on 13 kappaletta. Jos kyseiset (VAK-) ratapihat ovat täynnä, niille on Kinnin kaltaisia varapaikkoja, joissa vaunuja voidaan tilapäisesti säilyttää.

Kuinka paljon vastaavia vaunuja on säilytyksessä muualla Suomessa?
Tapahtumahetkellä Suomessa oli yhteensä noin 5 000 venäläistä vaunua, joista noin 2 200 oli VAK-aineita (vaarallisten aineiden kuljetus) sisältäviä.

Miksi vaunut lähtivät valumaan säilytyspaikaltaan?
Säiliövaunujen liikkeellelähtö tapahtui tuntemattomasta syystä. Valvoja tarkisti vaunut onnettomuuspäivän aamuna eikä huomannut niissä mitään poikkeavaa. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan vaunujen karkaamisen syynä voi olla esimerkiksi maan kaltevuus. Onnettomuuden tutkinta on kuitenkin kesken ja sen tekee Onnettomuustutkintakeskus. VR selvittää myös sisäisesti onnettomuuden syytä.

Käytetäänkö onnettomuuspaikalla käytettyjä pysäytyskenkiä muualla?
Kinnissä käytettyä lukittavaa pysäytyskenkämallia on käytetty Suomen rataverkolla vuodesta 2009 lähtien. Vastaavaa onnettomuutta ei ole aiemmin tapahtunut. VR on käynnistänyt selvityksen pysäytyskenkämallin teknisistä ominaisuuksista ja käy läpi kaluston paikallaan pysymisen varmistamiseen liittyvän ohjeistuksen ja menettelyt.

Missä onnettomuudessa mukana olleet vaunut sijaitsevat nyt?
Pystyssä pysyneet vaunut on purettu ja palautettu takaisin Venäjälle. Pahiten vaurioituneet vaunut sijaitsevat Pieksämäellä OTKES:in ja VR:n sisäisen tutkinnan vuoksi.

Käyttövesi

Miten varmistan, että oma käyttöveteni on turvallista?
Mitään vettä ei tulisi käyttää talous-, pesu- tai löylyvetenä, jos haju- tai makuhaittaa esiintyy. Lisäksi tutustu käyttövesisuosituksiin etusivulla.

Kaivomme on rannan tuntumassa, onko mahdollista, että pohjaveden kautta kaivoomme tulee kemikaaleja?
MTBE-pitoisuuksia on havaittu pintavesissä. Jos pintavettä pääsee kaivoon, on mahdollista, että MTBE:tä pääsee sinne myös. Jos havaitsette vedessä MTBE:n hajua, ei sitä tule käyttää ja havainnosta tulee ilmoittaa Rambolliin sähköpostitse (mikko.penttinen@ramboll.fi) tai tekstiviestillä (050 583 2366).

Miten ja mistä korvaavaa talousvettä saadaan?
VR toimittaa korvaavaa talousvettä niille, joiden talousvesi on tullut onnettomuuden johdosta käyttökelvottomaksi. Esimerkki tällaisesta korvaavan vesijärjestelyn tarpeesta on tontilla oleva kaivo, jonka vettä ei voi onnettomuudesta johtuen käyttää. VR on selvittänyt vahingon vaikutusalueella olevat kaivot ja niiden sijainnit sekä ollut yhteydessä kaivojen omistajiin. Korvaavaa talousvettä voi hakea kolmesta eri pisteestä, löydät tarkemmat tiedot etusivulta.

Voiko lampien, Sarkaveden ja Vuohijärven vettä käyttää?
Vedenkäyttöä talous-, pesu- tai löylyvetenä ei suositella seuraavilla alueilla:
Kärmelampi, Ojantauksenlampi, Pajulampi, Sarkaveden itäranta (noin 50 metrin etäisyydellä Pajulammen purkuojien suulta)

Lukuun ottamatta Pajulammen aluetta kaivojen vettä voi käyttää talousvetenä. Tutkituissa kaivoissa ei ole todettu MTBE:ä, eikä se tästä syystä rajoita kaivovesien käyttöä. Kartta kaivoista, joissa MTBE:ä ei ole todettu, on esitetty VR Groupin verkkosivuilla.  Kaivovesien tutkimustuloksista on ilmoitettu suoraan tonttien omistajille tai haltijoille.

Jos kaivovedessä on vieras haju tai maku, voi havainnosta ilmoittaa Rambolliin sähköpostitse (mikko.penttinen@ramboll.fi) tai tekstiviestillä (050 583 2366).

Sarkaveden ja Vuohijärven MTBE-pitoisuudet ovat niin pieniä, että vedessä voi uida ja sitä voi käyttää talous-, pesu ja löylyvetenä sekä kasvien kasteluun, jos vesi ei haise. Pajulammessa ja sen yläpuolisissa lammissa uimista ei suositella.

Vesistöjen tilannetta seurataan jatkuvasti ja tilanteen muuttuessa asiasta tiedotetaan.

Vaikuttaako onnettomuus kaivovesiin?
VR on selvittänyt vahingon vaikutusalueella olevat kaivot ja niiden sijainnit sekä ollut yhteydessä kaivojen omistajiin.

Lukuun ottamatta Pajulammen ja sen purkuojien lähialuetta, on kaikkien tutkittujen rantakaivojen MTBE-pitoisuudet selvästi alle 0,0075 mg/l. Tämä on pitoisuus, joka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan ei aiheuta terveysriskiä. MTBE ei nyt rajoita kaivovesien käyttöä talousvetenä.

Voiko alueella juoda hanavettä?
Mäntyharjun verkostovettä voi juoda huoletta.

MTBE:lle ei ole annettu Suomessa talousveden terveysperusteisia laatuvaatimuksia tai -suosituksia. Talousveden käytettävyyttä rajoittaa kemikaalin aiheuttama haju ja maku. Talousvedessä ei saa olla vierasta hajua tai makua. Haju varoittaa jo itsessään käytettävyydestä. Vettä ei pidä juoda, jos hajun tuntee. 

Voiko alueella olevien kiinteistöjen kaivojen vettä käyttää?
Jos kaivon vesi haisee, älä käytä sitä. Ilmoita havaintosi Rambollille: mikko.penttinen@ramboll.fi, p. 050 583 2366.

Miten MTBE-kemikaali vaikuttaa ihmiseen?
Metyyli-tert-butyylieetterin höyry ärsyttää hengitysteitä. Voimakkaampi altistuminen aineella voi aiheuttaa päänsärkyä ja muita keskushermosto-oireita, kuten huumaantumisen tunnetta, huimausta ja huonovointisuutta. Metyyli-tert-butyylieetteri ärsyttää kohtalaisesti ihoa, ja aine voi imeytyä ihon läpi. Nesteroiskeet ja höyry voivat ärsyttää lievästi myös silmiä. Metyyli-tert-butyylieetterin nieleminen aiheuttaa polttavaa kipua rinnan ja vatsan alueella, pahoinvointia, huimausta, huumaantumisen tunnetta ja jos annos on suuri, tajuttomuuden. Aineen nielemisen tai oksentamisen yhteydessä sitä voi joutua keuhkoihin (aspiraatio), mikä voi aiheuttaa hengenvaarallisen kemiallisen keuhkotulehduksen. Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ärsytysihottumaa. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on luokitellut aineen ryhmään 3, eli aineen syöpävaarallisuus ihmiselle ei ole luokiteltavissa.

Ympäristö

Miten laajalle haitta-aineet leviävät?
Haitta-aine on levinnyt Sarkaveden eteläpuolelle ja Voikoskelle sekä Vuohijärveen.

Voiko kaloja syödä?
Vedessä voi esiintyä hajua ja makua, mutta se ei vielä tarkoita, että vesi olisi kaloille haitallista. Jos MTBE:tä on kalassa, maistuu se jo alhaisissa pitoisuuksissa pahalta, eikä sitä tule silloin syödä.

Mitä on tehty kemikaalin leviämisen rajoittamiseksi?
Onnettomuuden jälkeen viranomaiset käynnistivät alueella välittömät jälkiraivaustoimenpiteet. Tämän jälkeen ympäristökonsultointiyritys Ramboll aloitti VR:n toimeksiannosta alueella ympäristövahingon torjunta- ja puhdistustoimenpiteet sekä MTBE-pitoisuuksien seurannan. Kaikki toimenpiteet on suunniteltu ja hyväksytty yhdessä viranomaisten kanssa.y

Alueelle rakennettiin patoallas MTBE:n leviämisen rajoittamiseksi ja vesistön puhdistamiseksi, lisäksi lampia ja ojia on ilmastettu. Patoaltaan vettä puhdistetaan kahdella eri menetelmällä. Vesinäytteitä on otettu säännöllisesti alueen kaivoista ja vesistöistä: Sarkavedestä, Pitkäjärvestä, Vuohijärvestä, Pajulammesta, Ojantauksenlammesta, Kärmelammesta ja ojista. Tuloksista on tiedotettu viikoittain.

Milloin ongelma poistuu?
Tilanteen seurantaa jatketaan. Vesinäytteitä otetaan säännöllisesti pintavesistä ja kaivovesistä. Suomen Ympäristökeskus mallintaa MTBE:n leviämistä pintavesissä. Ennusteiden perusteella sekä Sarkaveden että Vuohijärven veden tila voisi palautua kesän aikana. Todelliseen pitoisuuskehitykseen vaikuttaa keskeisesti sääolosuhteet, erityisesti sadanta.

Mistä näytteitä on otettu? Mitä näytteistä on selvinnyt?
Vesinäytteitä on otettu seurantaohjelman mukaisesti onnettomuuspaikan lähialueen lammista, ojista, puroista sekä Sarkavedestä, Vuohijärvestä ja Pitkäjärvestä. Lähialueen kaivoista on myös otettu näytteitä.

Vesistöjen analyysitulokset on kerrottu Kinni-verkkosivulla. Kaivovesien tulokset tiedotetaan suoraan kaivojen omistajille.

Talousveden yleisenä laatuvaatimuksena on, että vesi ei saa haista tai maistua. MTBE-kemikaalilla on hyvin alhainen haju- ja makukynnys. MTBE:n haju tuntuu helposti, jopa alle 10 mikrogramman litrassa pitoisuuksissa ja maku 40 mikrogramman litrassa pitoisuuksissa (1 milligramma on 1000 mikrogrammaa ja 1 mikrogramma on 0,001 milligrammaa).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan alle 0,0075 mg/l pitoisuudet eivät aiheuta terveysriskiä. 

Minkälaisia ympäristövaikutuksia Mäntyharjun Kinnin kemikaalivuoto aiheutti?
Onnettomuuspaikan lähellä sijaitsevassa Kärmelammessa havaittiin kalakuolemia (ruutanoita). Kemikaalin (MTBE) hajua on havaittu Sarkavedessä, Pajulammessa, Ojantauksenlammessa, Kärmelammessa sekä alueen puroissa ja ojissa. Muista ympäristövaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Mitä haitta-ainepitoisuuksia tulee olemaan?
Vesistöjen haitta-ainepitoisuuksista on kerrottu etusivulta löytyvissä kartoissa.

Mistä näen, missä MTBE-kemikaalia on mitattu?
Lähiojien, -lampien ja -järven MTBE-pitoisuuksia mitataan tiheästi. Pintavesien analyysitulokset esitetään kartoille, jotka löytyvät tämän sivuston etusivulta. Kaivovesien tulokset tiedotetaan suoraan kaivojen omistajille.

Mitä kemikaalille altistuminen voi aiheuttaa? Erityisesti lasten altistuminen kyseiselle aineelle?
MTBE:n höyry ärsyttää lievästi hengitysteitä. Kemikaali ärsyttää kohtalaisesti ihoa, ja se voi imeytyä ihon läpi. Kemikaalin ominaisuuksista löytyy lisätietoa Ova-ohjeesta.

Onko kemikaali levinnyt pohjavesiin?
Kaivovesinäytteitä on otettu ja niissä on havaittu merkkejä haitta-aineista. Tutkimustulokset on toimitettu kaivojen omistajille. Tarkemmat maaperä- ja pohjavesitutkimukset ovat käynnistyneet.

Miten kemikaali vaikuttaa pohjaveteen?
Jos MTBE-kemikaalia päätyy pohjaveteen, se aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen (kun arvo ylittää 7 mikrogrammaa/l). Pohjaveden puhdistuminen voi kestää kauan.

Miten vedet virtaavat alueella?
Vedet virtaavat Kärmelammesta Ojantauksenlammen, Pajulammen ja Sarkaveden kautta Vuohijärveen.

Miten vuoto vaikuttaa alueen kaloihin/eläimiin/lintuihin?
Voimassa olevien kriteerien perusteella MTBE:tä ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi. MTBE on vain lievästi myrkyllistä vesieliöille.

Kärmelammessa todettiin huhtikuun puolivälissä muutama kalakuolema. Jäiden sulamisen jälkeen lisähavaintoja ei ole tehty. 

Kuka ja koska korjaa mahdollisesti rikkoontuneet tiet?
Teitä korjataan kunnostustyön aikana. Kun tien käyttö kunnostustöihin on lopetettu, tie korjataan alkuperäiseen kuntoon.

Aiheuttaako MTBE metsäpalovaaraa? Uskallanko grillata onnettomuuspaikan lähellä?
Onnettomuusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä tulee välttää liikkumista ja oleilua kunnostustöiden takia.

Vaikuttaako onnettomuus Repoveden kansallispuistoon?
Ei vaikuta, sillä vesien virtaukset tulevat Repoveden suunnasta Vuohijärveen.

Mistä MTBE koostuu?
Onnettomuusvaunussa olleen MTBE:n epäpuhtaudet on tutkittu. Epäpuhtauksia oli vähän, vain noin 1,1 %. Selvästi suurin osa epäpuhtauksista oli MTBE:n sukulaisyhdisteitä. Haitallisempi yhdisteitä, kuten metanolia ja formaldehydiä, ei todettu lainkaan.

Mitä vaikutuksia on Sarkaveden pohjois- tai eteläosan tai Vuohijärven kaloille?
Kaloja voi syödä, jos niissä ei ole haju- tai makuhaittaa. MTBE ei kerry kaloihin tai vesieliöihin.

Miten pitoisuuksia mitataan ympäristöstä?
Pintavesistöistä otetaan näytteitä viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteet analysoidaan akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa. Tulosten valmistuminen kestää muutaman päivän.

Voiko kotieläimiä pitää vapaana onnettomuusalueen lähistöllä?
Onnettomuusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä tulee välttää liikkumista ja oleilua kunnostustöiden takia. Kotieläinten vapaana pitämistä onnettomuusalueen lähistöllä ei suositella.

Voiko sieniä syödä?
Sieniä voi syödä, mutta vahinkopaikalta sieniä ei kannata kerätä.

Jatkotoimenpiteet

Miten kemikaalin leviämistä torjutaan?
Onnettomuuden jälkeen viranomaiset käynnistivät alueella välittömät jälkiraivaustoimenpiteet. Tämän jälkeen ympäristökonsultointiyritys Ramboll aloitti VR:n toimeksiannosta alueella ympäristövahingon torjunta- ja puhdistustoimenpiteet sekä MTBE-pitoisuuksien seurannan. Kaikki toimenpiteet on suunniteltu ja hyväksytty yhdessä viranomaisten kanssa.

Alueelle rakennettiin patoallas MTBE:n leviämisen rajoittamiseksi ja vesistön puhdistamiseksi, lisäksi lampia ja ojia on ilmastettu. Patoaltaan vettä puhdistetaan kahdella eri menetelmällä. Vesinäytteitä on otettu säännöllisesti alueen kaivoista ja vesistöistä: Sarkavedestä, Pitkäjärvestä, Vuohijärvestä, Pajulammesta, Ojantauksenlammesta, Kärmelammesta ja ojista. Tuloksista on tiedotettu viikoittain.

Milloin kemikaali on kokonaan poissa alueelta?
Maahan joutunut metyyli-tert- butyylieetteri haihtuu maan pinnasta, ja erityisen nopeaa sen haihtuminen on kosteasta pintamaasta. Metyyli-tert- butyylieetteri liukenee hyvin veteen, ja sen liukoisuus kasvaa veden lämpötilan laskiessa. Veteen joutunut aine haihtuu pintavedestä nopeasti. Metyyli-tert- butyylieetteri on vain lievästi myrkyllistä vesieliöille. Metyyli-tert- butyylieetterin ei ole myöskään todettu kertyvän ravintoverkkoon. Metyyli-tert- butyylieetterin hajoaminen maaperässä on erittäin hidasta. Aine voi joutua helposti pohjaveteen. Pohjaveteen joutuessaan se aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina haju- ja makuhaittoja.

Suomen Ympäristökeskus mallintaa MTBE:n leviämistä pintavesissä. Ennusteiden perusteella sekä Sarkaveden että Vuohijärven veden tila voisi palautua kesän aikana. Todelliseen pitoisuuskehitykseen vaikuttaa keskeisesti sääolosuhteet, erityisesti sadanta.

Ketkä selvittävät onnettomuuden seurauksia ja tiedottavat alueen asukkaita/mökkiläisiä?
Tälle sivustolle päivitetään ajankohtaista fakta- ja tutkimustietoa onnettomuuden seurauksista.

Mikä on VR:n vastuu tapahtuneesta?
VR on ennallistamisvastuussa onnettomuudesta aiheutuneiden pintavesien, maaperän ja sedimenttien mahdollisesta pilaantumisesta. Pintavesien ennallistamisvastuu kattaa korjaavien toimenpiteiden osalta myös korvaavan talousveden toimittamisvelvoitteet. Esimerkki tällaisesta korvaavan vesijärjestelyn tarpeesta on tontilla oleva kaivo, jonka vettä ei voi onnettomuudesta johtuen käyttää. VR on selvittänyt vahingon vaikutusalueella olevien kaivojen määrää ja sijaintia ollakseen yhteydessä asianomaisiin henkilöihin.

Mitä tehdään, jotta onnettomuus ei toistuisi?
Vastaavaa onnettomuutta ei ole sattunut aikaisemmin. Syytä selvitetään VR:n oman tutkinnan ja Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) toimesta. VR on toteuttanut välittömiä toimenpiteitä vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Ketkä selvittävät ympäristövahingon seurauksia ja tiedottavat alueen asukkaita ja mökkiläisiä?
Viranomaiset, VR ja asiantuntijat selvittävät ympäristövahingon seurauksia yhteistyössä ja tiedottavat tuloksista yhteistyössä.

Olenko oikeutettu korvauksiin ja miten haen niitä? 
Korvausvaatimukset käsitellään tapauskohtaisesti ja vaatimuksen voi toimittaa ohjeen mukaisesti.