Raideinfra Oy:n yksityisraiteiden verkkoselostus ja VR-konsernin hallinnoimien palvelupaikkojen sisäisiä raiteita koskevat turvallisuusohjeet

1 Voimassaolo ja muutoksista tiedottaminen

Tämä Raideinfra Oy:n (”Raideyhtiö”) verkkoselostus on voimassa rautatieliikenteen aikataulukauden 2027, 13.12.2026–11.12.2027.

Muutoksista tehdään merkintä tämän verkkoselostuksen etusivulle.

2 Rataverkko

2.1 Rataverkon kuvaus, laatu ja laajuus, sekä soveltamisala

Rautatieliikennepaikat ja rautatieinfrastruktuuriin kuuluvat raiteet on lueteltu tämän verkko-selostuksen liitteessä 1. Suurin osa Raideyhtiön raiteista eivät rautatiemarkkinasääntelyn näkökulmasta kuulu rautatieinfrastruktuuriin, vaan ne ovat osa VR-konsernin hallinnoimia palvelupaikkoja (ns. palvelupaikkojen sisäisinä raiteina), koska ne palvelevat käyttötarkoitukseltaan nimenomaisesti kunkin palvelupaikan toimintaa. Myös nämä palvelupaikkojen sisäiset raiteet on selvyyden vuoksi lueteltu liitteessä 1. Koska Raideyhtiö toimii rautateiden turvallisuussääntelyn osalta edelleen kaikkien raiteiden osalta rataverkon haltijana ja mm. raiteiden kunnossapidosta vastaavana tahona, tätä verkkoselostusta sovelletaan turvalli-suusohjeiden (kohta 7) ja muiden turvallisuussääntelyn alaisten asioiden osalta edelleen myös palvelupaikkojen sisäisiin raiteisiin.

Raiteistokaavioissa on annettu tiedot raiteiden teknisistä suurimmista nopeuksista sekä ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän laitteista. Raiteistokaaviot ovat saatavilla Väyläviraston ylläpitämästä extranet-palvelusta osoitteesta https://extranet.vayla.fi (mahdolliset puuttuvat kirjautumistunnukset saa Väylävirastolta).

Rataverkko on toisen ja ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen aluetta, jotka on esitetty raiteistokaavioissa. Liikennöinti on aina vaihtotyötä. Rataverkon haltija tai palvelupaikan ylläpitäjä antaa käyttösopimuksella luvan vaihto- ja ratatyöhön, jonka lisäksi ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueella vaihto- ja ratatöihin on oltava myös liikenteenohjauksen lupa Väyläviraston ohjeen ”Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöt (Jt)” mukaisesti.

Rataverkolla kaluston suurin akselipaino on 225 kN tai valtion rataverkolta/-lle liikennöivällä kalustolla Väyläviraston valtion rataverkolle antaman luvan mukainen. Jos raiteen suurin sallittu akselipaino on ratateknisistä syistä alempi, se osoitetaan Vaihto- ja ratatyörajoite -merkillä.

Radan merkit ja merkinnät sekä opasteet ovat samanlaiset ja tarkoittavat samaa kuin Väylävirasto ohjeistaa valtion rataverkolle.

Rataverkolla tehtävästä työstä aiheutuvat keskeytykset liikennöinnille merkitään valtion rataverkolle annetun Väyläviraston ohjeen ”Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 17, Radan merkit ja merkinnät” mukaisesti.

Rataverkon vaihdealueilla pienin kaarresäde on 150 m, raiteiden pienin kaarresäde on 150 m.

Rataverkon raiteista osalla on sähköistys ja sähköistysjärjestelmänä on 25kV/50 Hz AC.

Kaikki tässä verkkoselostuksessa viitatut Väyläviraston ohjeet löytyvät osoitteesta: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/OL/rautatieohjeet.pdf

2.2 Rataverkon käyttämisen edellytykset

Rataverkolla liikennöimisen edellytys on tämän verkkoselostuksen kohdan 4 mukaisen rata-verkon käyttösopimuksen tekeminen ja muiden jäljempänä kohdassa 3.1 asetettujen yleisten rataverkolle pääsyn edellytysten täyttyminen.

Liikennöinnissä on noudatettava kohdan 7 mukaisia Raideyhtiön Rataverkon vaihto- ja ratatyön turvallisuusohjeita.

Rataverkolla liikkuvalla henkilöllä tulee olla näkyvillä henkilökortti ja suojavaatetus, josta kyseisen henkilön työnantaja on tunnistettavissa.

Kääntöpöytien käyttöohjeet ovat kääntöpöytien yhteydessä.

2.3 Rataverkon käyttämisen rajoitukset

Rataverkon ratatyöt voivat rajoittaa rataverkon käyttöä.

Myös erilaiset tekniset viat, rataverkon ominaisuudet, vauriot tai onnettomuudet voivat ai-heuttaa rajoituksia rataverkon käyttöön.

Höyryveturilla ja sellaisella kalustolla, joka saattaisi aiheuttaa palovaaran, ei saa liikennöidä ilman liikennepaikkakohtaisen yhteyshenkilön lupaa.

Vaarallisia aineita ei saa kuljettaa ilman liikennepaikkakohtaisen yhteyshenkilön lupaa.

Yksiköiden tyhjäkäyntiä tulee välttää.

2.4 Kalustoyksiköitä koskevat vaatimukset

Rataverkolla saa liikennöidä kalustoyksiköllä, jolla on käyttöönottolupa ja joka on merkitty Liikenne- ja viestintäviraston (TRAFICOM) kalustorekisteriin.

2.5 Rataverkon muutokset

Raideyhtiö selvittää osana normaaleja prosessejaan rautatiejärjestelmän kannalta tarpeet-tomien raiteistojen poistamista kokonaan käytöstä. Seuraavat, pääosin jo kunnossapidosta poistetut raiteet on kesällä 2025 poistettu käytöstä: 

Lisäksi liikennöinti Turun ratapihan raiteilla on päättynyt 30.9.2024 ja ne on poistettu käytös-tä. Korvaavat Väyläviraston raiteistot on otettu käyttöön Turun Heikkilässä (tavararatapiha) osana Kupittaa-Turku kaksoisraidehanketta.

Selvyyden vuoksi todetaan, että seuraavat raiteistot ovat siirtyneet Väylävirastolle ja sen turvallisuusluvan alle aikataulukauden vaihtuessa 15.12.2024:

2.6 Ratatyöt ja niiden vaikutus rataverkon käytettävyyteen

Raideyhtiön rataverkolla suoritetaan aikataulukaudella seuraavia ratatöitä, joilla on vaikutuksia liikennöintiin:

• Ei suunnitteilla. Suunnitellut työt ovat niin pieniä, ettei niillä ole kuin enintään lyhytaikaista vaikutusta liikennöintiin 

Edellä mainitut ratatyöt ovat verkkoselostuksen julkaisuhetken paras arvio tämän verkko-elostuksen mukaisella aikataulukaudella toteutuvista töistä. Toteutus ja toteutuslaajuus riippuvat myös rahoituksesta. Verkkoselostusta päivitetään, kun ratatöiden ajankohdat ja niiden vaikutukset liikennöintiin tarkentuvat.

3 Rataverkolle pääsyn edellytykset ja ratakapasiteetin hakeminen

3.1. Yleiset rataverkolle pääsyn edellytykset

Rataverkolle pääsyn edellytykset kuvataan raideliikennelain 113 §:ssä ja rautatiemarkkinadirektiivin 10 artiklassa. Rautatieliikenteen harjoittaminen Raideyhtiön rataverkolla edellyttää rautatieyritykseltä seuraavien edellytysten täyttymistä:

1. Rautatieyrityksellä tulee olla liikenteen palveluista annetun lain mukainen Traficomin myöntämä tai vastaava Euroopan talousalueella myönnetty rautatieyrityksen toimilupa.
2. Rautatieliikenteen harjoittajalla on oltava raideliikennelain mukainen Traficomin myöntämä tai hyväksymä turvallisuustodistus, joka kattaa kaikki ne rautatiereitit, joilla liikennettä aiotaan harjoittaa.
   • Turvallisuustodistusta haetaan Liikenne- ja viestintävirastolta (TRAFICOM) tai Euroopan rautatievirastolta (ERA) ja toimilupaa Liikenne- ja viestintävirastolta (TRAFICOM) (http://www.rautatiemarkkinoille.fi/luvat-ja-todistukset).
   • Kalustoyksiköiden liikuttelu ilman turvallisuustodistusta on sallittua vain raidelii-kennelaissa säädetyin edellytyksin ja rataverkonhaltijan kulloinkin antaman erillisen menettelyohjeen mukaisesti.
   • Rautatieliikenteen harjoittajilla tulee olla riittävä vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava järjestely.
   

3. Rautatieliikenteen harjoittajalle on myönnetty rautatieinfrastruktuuriin kuuluvilla rai-teilla tapahtuvaa liikennöintiään varten ratakapasiteettia tämän verkkoselostuksen ja liitteenä 3 olevan ohjeen mukaisesti.

4. Yritys on tehnyt Raideyhtiön kanssa rataverkon käyttösopimuksen. Jäljempänä koh-dassa 4 mainitusti, palvelupaikkojen sisäisten raiteiden osalta liikennöinnistä voidaan sopia myös muulla palvelupaikan ylläpitäjän kanssa tehdyllä sopimuksella.

5. Raideliikennelain ja sen nojalla säädetyt tai määrätyt rautatieliikenteen harjoittamisen edellytykset täyttyvät muutoin. 

Museoliikenne

Museoliikennettä koskevat samat tässä verkkoselostuksessa kuvatut vaatimukset kuin muuta rautatieliikenteen harjoittamista, lukuun ottamatta toimilupaa. Museoliikenteen harjoittajalla on oltava Traficomin myöntämä turvallisuustodistus, joka myönnetään hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Raideyhtiö edellyttää myös museoliikennöitsijöiltä käyttö-sopimuksen tekemistä. Museoliikenteen harjoittajat hakevat ratakapasiteettia kiireellisenä ratakapasiteettina.

3.2. Ratakapasiteetin jakaminen rautatieinfrastruktuuriin kuuluvilla raiteilla

Tässä kohdassa 3.2 tarkoitettuja ratakapasiteetin hakumenettelyitä sovelletaan ainoastaan rautatieinfrastruktuuriin kuuluviin raiteisiin (ks. liite 1). Palvelupaikan sisäisillä raiteilla ei jaeta tässä kohdassa 3.2 tarkoitettua ratakapasiteettia.

Ratakapasiteetin hakemisen ja jakamisen oikeusperusta kuvataan rautatiemarkkinadirektiivissä, luku 4, jakso 3 ja liite IV 3, raideliikennelain luvussa 17 ja valtioneuvoston asetuksessa rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta (1308/2018) sekä sitä koskevassa muutosasetuksessa 524/2022.

Ratakapasiteettia Raideyhtiön rataverkolle haetaan raideliikennelain 117 §:n ja rautatiemarkkinadirektiivin 39 artiklan ja liitteen IV 3 mukaisesti kullekin aikataulukaudelle. Uutta ratakapasiteettia tai ratakapasiteetin muutosta voidaan hakea säännöllistä liikennettä varten myös ratakapasiteetin jakamista koskevan päätöksen jälkeen.

Ratakapasiteettia voi hakea myös kiireellisenä ratakapasiteettina muuta kuin säännöllistä liikennettä varten.

Ratakapasiteetin jakoon liittyvistä muutoksista ilmoitetaan Raideyhtiön verkkoselostuksessa ja muutoksissa noudatetaan lainsäädännön mukaisia ehtoja ja menettelytapoja.

3.2.1. Aikataulukausittaisen ratakapasiteetin hakeminen

Raideliikennelain 117 § mukaisesti ratakapasiteettia on haettava Raideyhtiöltä kutakin aika-taulukautta varten aikaisintaan kaksitoista (12) kuukautta ja viimeistään kahdeksan (8) kuu-kautta ennen aikataulukauden voimaantuloa.

Aikataulukauden 2027 osalta hakuajat ja kapasiteettiprosessin aikataulut ovat seuraavat:

Aikataulukausittaisen ratakapasiteetin hakeminen tapahtuu ottamalla yhteyttä kohdassa 9 mainittuun VR:stä ja Raideyhtiöstä riippumattomaan yhteyshenkilöön (tämän verkkoselostuksen liitteenä 3 olevassa ohjeessa täsmennetyllä tavalla). Kyseinen henkilö tekee päätökset ratakapasiteetin jakamisesta ja mahdollisista muista ratakapasiteettiin liittyvistä seikoista. Siltä osin kuin tässä verkkoselostuksessa viitataan Raideyhtiön kapasiteettiasioita koske-vaan päätöksentekoon, sillä tarkoitetaan kyseisen yhteyshenkilön päätöksentekoa.

Edellä mainittu yhteyshenkilö Raideyhtiön edustajana laatii hakemusten perusteella ratakapasiteetin jakoehdotuksen (laissa aikatauluehdotus) seuraavaa aikataulukautta varten vii-meistään neljän kuukauden kuluessa ratakapasiteetin hakuajan päättymisestä. 

Ottaen huomioon, että Raideyhtiön rautatieinfrastruktuuriin kuuluu pääosin ainoastaan ns. raakapuuterminaalien raiteita (joita on kullakin paikkakunnalla useampi kuin yksi) ja ne ovat tyypillisesti olleet ainoastaan yhden tai enintään kahden raideliikenteen harjoittajan säännönmukaisessa käytössä, eikä vapaasta kapasiteetista ole siten pääosin puutetta, kapasiteettijaossa pyritään ensisijaisesti löytämään seuraavaa ratkaisu: kullekin rautatieliikenteen harjoittajalle osoitetaan käyttöön omat raiteet, jonne muille toimijoille ei myönnetä kapasiteettia. Lisäksi voidaan jättää riittävä määrä varakapasiteettia mahdollisia uusia säännönmukaisia kapasiteettitarpeita ja kiireellistä ratakapasiteettia varten.

• Esimerkki soveltamisesta: Tietyllä alueella on 3 raidetta ja niihin hakee säännönmukaista kapasiteettia 2 toimijaa, joista kumpikin tarvitsee yhden raiteen. Kapasiteetista käydään keskustelut ja sovitaan, että toimija A käyttää raidetta 1 ja toimija B raidetta 2 ja se on molempien yksinomaisessa käytössä aikataulukaudella. Raiteista 1 raide jää yli, eli sille ei ole käyttäjää eikä hakijaa. Tälle ylimääräiselle raiteelle voi hakea kiireellistä ratakapasiteettia tai uutta säännönmukaista kapasiteettia.

Kouvolan tavaraliikenneterminaalille johtavien raiteiden osalta käyttö on ollut erittäin vähäistä ja kapasiteetti jaetaan hakemusten mukaisesti (tarvittaessa alla kohdassa 3.2.2. tarkoitettua yhteensovittamismenettelyä noudattaen).

Raideyhtiö ilmoittaa kaikille ratakapasiteetin hakijoille, miten se on jakanut ratakapasiteetin hakijoiden kesken. Raideyhtiö ilmoittaa hakijoille samalla myös varakapasiteetiksi mahdolli-sesti jättämästään kapasiteetista.

Lisätietoja ratakapasiteetin hakemiseen liittyvistä yksityiskohdista saa liitteenä 3 olevasta ratakapasiteetin hakuohjeesta.

3.2.2. Yhteensovittamismenettely ja ristiriitaisuuksien ratkaiseminen

Jos säännöllistä ratakapasiteettia koskevat hakemukset ovat ristiriidassa keskenään, Raide-yhtiö pyrkii sovittamaan kaikki hakemukset mahdollisimman hyvin yhteen raideliikennelain 128 §:n ja rautatiemarkkinadirektiivin 46 artiklan sekä liitteen IV 3. d) mukaisesti ja ratkai-see mahdolliset haettuihin säännöllisen liikenteen aikatauluihin liittyvät ristiriidat hakijoiden kanssa käytävillä neuvotteluilla yhteensovitusprosessin yhteydessä.

Näissä neuvotteluissa on otettava erityisesti huomioon tavaraliikenteen sekä radan kunnos-sapidon tarpeet, kuten kunnossapidon työraot, samoin kuin rataverkon tehokas käyttö. Yh-teensovittamismenettelyssä Raideyhtiöllä on myös oikeus ehdottaa vaihtoehtoista ratakapa-siteettia, joka eroaa pyydetystä kapasiteetista. Ensisijaisesti konfliktit pyritään ratkaisemaan tapauskohtaisesti ilman ennalta sovittuja yhteensovitussääntöjä kussakin tilanteessa kapasi-teetin hakijoiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Ylikuormitettu rautatiereitti

Jos aikataulukauden ratakapasiteettihakemuksia ei pystytä yhteensovittamaan asianmukai-sesti hakijoita tyydyttävällä tavalla neuvotellen ja kompromisseja tehden, Raideyhtiö ilmoittaa raideliikennelain 120 §:n ja rautatiemarkkinadirektiivin 47 artiklan ja liitteen IV 3 e) mu-kaisesti kyseisen infrastruktuurin osan olevan ylikuormitettu. Tämä tehdään myös sellaisen infrastruktuurin osalta, jonka ylikuormittuminen on aikataulukauden aikana ilmeistä. Ylikuormittuneella infrastruktuurin osalla Raideyhtiö voi ottaa käyttöön rautatiereitin etusijajär-jestyksen, jonka mukaisesti määrätty liikennetyyppi voi saada etusijan ylikuormittuneen infrastruktuurin osan kapasiteetin jakamisessa.

Etusijajärjestyksessä on otettava huomioon raiteiston käytön tarve ja palvelun liityntä kysei-seen raiteistoon, sekä sen yhteiskunnallinen merkitys suhteessa muihin raiteistojen käyttäjiin. Etusijajärjestystä asetettaessa on pyrittävä kohtelemaan raiteiden eri käyttäjiä mahdollisimman tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Raideyhtiöllä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada etusijajärjestystä koskevaa ratkaisua varten kapasiteetin hakijoilta luottamuk-sellisina tarvittavat tiedot perusteluineen. Raideyhtiön on ratkaistava etusijajärjestys kymmenen päivän kuluessa ylikuormittunutta infrastruktuurin osaa koskevan neuvottelun päättymisestä.

Jos infrastruktuuri on määritelty ylikuormitetuksi, Raideyhtiö käynnistää raideliikennelain 127 §:n mukaisen kapasiteettia koskevan arvioinnin. Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti liikenteen ohjaaminen toisille raiteistoille, liikenteen aikataulusuunnitelman uusiminen, nopeudenmuutokset sekä rataverkon kunnon parantaminen.

Arvioinnin jälkeen Raideyhtiö laatii kapasiteetin vahvistamissuunnitelman kuuden kuukauden sisällä kapasiteettia koskevan arvioinnin valmistumisesta.

3.2.3. Kiireellisen ratakapasiteetin hakeminen

Sellaista liikennettä varten, jolle ei ole haettu säännöllistä aikataulukausittaista ratakapasiteettia, voidaan Euroopan yhteisön rautatiemarkkinadirektiivin (2012/34/EU) 48 artiklan ja Suomen raideliikennelain (1302/2018) 123 §:n mukaisesti hakea kiireellistä ratakapasiteettia siltä osin kuin vapaata kapasiteettia on jäljellä.

Kiireellisen ratakapasiteetin hakemisen periaatteet esitetään yllä mainitussa lainsäädännössä. Niiden täsmentämiseksi rataverkon haltija on laatinut ohjeen ratakapasiteetin hakemista varten, joka on tämän verkkoselostuksen liitteenä 3.

Kiireellisen ratakapasiteetin varaaminen tapahtuu ottamalla yhteyttä kohdassa 9 mainittuun VR:stä ja Raideyhtiöstä riippumattomaan yhteyshenkilöön (tämän verkkoselostuksen liittee-nä 3 olevassa ohjeessa täsmennetyllä tavalla). Kiireellinen kapasiteetti myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Kiireellisten kapasiteettihakemusten käsittelyaika on raideliikennelain 123 §:n mukaisesti enintään 5 työpäivää.

3.2.4. Ratakapasiteetin varaaminen ratatöille

Ratakapasiteettia varataan tarvittava määrä myös tiedossa oleville ratatöille.

3.3. Oikaisun hakeminen ratakapasiteetin jakopäätökseen

Ratakapasiteetin hakija voi hakea Rautatiealan sääntelyelimeltä oikaisua Raideyhtiön tekemään ratakapasiteetin jakoon liittyvään päätökseen.

3.4. Turvallisuushuomautus koskien myönnettyä kapasiteettia

Raideyhtiön rataverkolla ei liikennöidä junana, vaan kaikki liikennöinti tapahtuu vaihtotyönä ja vaihtotyötä koskevien turvallisuusohjeiden mukaisesti. Raideyhtiö huomauttaa erityisesti, että (säännöllisen tai kiireellisen) ratakapasiteetin saaminen tietylle raiteistolle ei vaikuta miltään osin rataverkon käyttäjän velvollisuuteen noudattaa täysimääräisesti Raideyhtiön verkkoselostuksessa mainittuja liikennöinnin turvallisuusohjeita. Myönnetty ratakapasiteetti ei tarkoita automaattisesti sitä, että kulkutie on vapaa.

4 Rataverkon käyttösopimus

Rataverkon käyttösopimuksella sovitaan liikennöinnistä aikataulukaudella 2027.

Käyttösopimus tehdään liikennepaikkakohtaisesti ja tarvittaessa raidekohtaisesti.

Rautatieliikenteen harjoittajan on ilmoitettava käyttösopimuksen tekemisen tarpeesta käyttösopimuksien yhteyshenkilölle viimeistään 31.7.2026.

Rataverkolla liikennöinti on mahdollista vain, jos rautatieliikenteen harjoittaja allekirjoittaa käyttösopimuksen viimeistään 14.10.2026.

Ennen 14.12.2025 Raideyhtiön kanssa voimassa olleet käyttösopimukset oikeuttavat liiken-nöimään jatkossa myös VR:n palvelupaikkojen sisäisillä raiteilla ja kyseiset käyttösopimukset siirtyvät aikataulukauden vaihtuessa 13.12.2025 palvelupaikan ylläpitäjälle (ilman rautatieliikenteen harjoittajalta edellytettäviä toimenpiteitä). Kukin palvelupaikan ylläpitäjä tarkentaa jatkossa radan liikennöinnin ehtoja ja liikennöintioikeudesta voidaan sopia jatkossa myös osana palvelupaikan ylläpitäjän kanssa laadittavia varsinaisia palvelusopimuksia. 14.12.2025 lukien uudet käyttösopimukset palvelupaikan sisäisille raiteille tekee sen palvelupaikan yllä-pitäjä, jonka palvelupaikkaan yksittäinen raide sisältyy.

Kiireellisissä rataverkon käyttötapauksissa tulee ottaa yhteyttä käyttösopimuksien yhteyshenkilöön. Palvelupaikan sisäisten raiteiden osalta yhteyshenkilönä toimii kussakin palvelu-paikan kuvauksessa mainittu yhteyshenkilö.

5 VR-konsernin hallinnoimien palvelupaikkojen käyttöoikeus ja palvelujen tarjoaminen

VR-Yhtymä Oyj ja sen tytäryhtiöt julkaisevat tässä verkkoselostuksessa kaikkia niiden hallinnoimia palvelupaikkoja koskevat (palvelupaikka-asetuksessa tarkoitetut) palvelupaikan kuvaukset. Lisäksi tässä verkkoselostuksessa julkaistaan kaikkien niiden VR:n ulkopuolisten tahojen palvelupaikan kuvaukset, jotka sijaitsevat Raideyhtiön raideinfrastruktuuriin kuuluvilla raiteilla.

Palvelupaikoista Raideyhtiön raideinfrastruktuuriin kuuluvalla rataverkolla sijaitsee ainoastaan kohdassa 3 tarkoitetut raakapuun terminaalipalvelut ja Kouvolan tavaraliikenneterminaali (ulkopuolisen hallinnoima palvelupaikka). Muiden palvelupaikkojen osalta raiteet ovat palvelupaikan sisäisiä raiteita.

Palvelupaikkojen kuvaukset hinnoittelumalleineen löytyvät kyseisen palvelun nimeä klikkaa-malla avautuvasta linkistä. Jokaisen palvelun ostajan kanssa tehdään kyseistä palvelua koskeva sopimus. Kaikki esitetyt hinnat ovat alvittomia (alv 0%).

1. Tilavuokraustoiminta

• Matkustaja-asemat (VR-Yhtymä Oyj:n omistamat), niihin kuuluvat rakennukset ja muut tilat, mukaan lukien matkatietonäyttö- ja kuulutuspalvelut ja soveltuvat tilat lipunmyyntipalveluille. Vaikka VR-Yhtymä Oyj:n omistamat matkustaja-asemat sijaitsevat Väyläviraston rataverkolla (https://vayla.fi/palveluntuottajat/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus/palvelupaikan-kuvaukset), niitä koskeviin palve-lukuvauksiin on pääsy myös tämän verkkoselostuksen kautta.

2. Varikkosivuraiteet

• Varikkosivuraiteet (Raideinfra Oy)

3. Tavaraliikenneterminaalit

• Raakapuun terminaalipalvelut
• Kouvolan tavaraliikenneterminaali (Kuljettava Oy)

4. Järjestelyratapihat ja junanmuodostuslaitteet, mukaan lukien vaihtotyölaitteet

• Punnituspalvelu

5. Huolto- ja kunnossapitopalvelut (VR FleetCare)

• Sorvauspalvelu
• Pesupalvelu
• Vetureiden huolto- ja kunnossapitopalvelut
• Vaunujen huolto- ja kunnossapitopalvelut

6. Tankkauspalvelu

• Tankkauspalvelu

6 Rataverkon käytöstä perittävät maksut (ratamaksu)

Raideyhtiö perii rautatieinfrastruktuuriin kuuluvan rataverkkonsa käytöstä ratamaksun perusmaksua, joka perustuu Suomen raideliikennelakiin 1302/2018, Euroopan komission täytäntöönpanoasetukseen 2015/909 ja Euroopan yhteisön rautatiemarkkinadirektiiviin 2012/34/EU.

Selvyyden vuoksi todetaan, että palvelupaikan sisäisillä raiteilla ei peritä tässä kohdassa 6 kuvattua ratamaksua, vaan niiden käytöstä mahdollisesti perittävistä palvelumaksuista päättää kunkin palvelupaikan ylläpitäjä ja julkaisee ne palvelupaikan kuvauksissaan (ks. tämän verkkoselostuksen kohta 5).

Ratamaksun perusmaksua peritään raideliikennelain 139 §:ssä tarkoitettujen rataverkon vähimmäiskäyttöpalvelujen käytöstä Raideyhtiölle aiheutuvien suorien kustannusten perusteella. Perusmaksun vastikkeena Raideyhtiö tarjoaa lisäksi radan käyttöoikeuden raideliikennelain 133 §:ssä tarkoitettuihin palvelupaikkoihin pääsemiseksi.

Rautatieinfrastruktuuriin kuuluvat raiteet eivät ole sähköistettyjä, eikä sähkösyöttölaitteiston käytöstä siten peritä erillistä lisämaksua. Raideyhtiö ei peri myöskään raideliikennelain 141 §:n mukaisia muita lisämaksuja, eikä Raideyhtiö ole asettanut erillisiä rataverkon käyttöön liittyviä kannustin- tai sanktiomaksuja.

Raideyhtiö perii ratamaksun perusmaksua kaikesta liikennöinnistä, joka tapahtuu sen rautatieinfrastruktuuriin kuuluvilla raiteistoilla.

Perusmaksua peritään aikataulukaudella 2027 seuraavasti: 3,21 senttiä/ bruttotonnikilometriltä (alv 0%).

Ratamaksun määräytyminen ja laskentamalli kustannustietoineen ja muine perusteluineen on kuvattu tarkemmin tämän verkkoselostuksen liitteessä 2.

Raideyhtiö laskuttaa ratamaksun jälkikäteen kertasuorituksena koko aikataulukaudelta toteutuneiden suoritteiden perusteella. Liikennesuoritteet määräytyvät kunkin rataverkon käyttäjän itsensä ylläpitämistä ja Raideyhtiölle toimittamista ilmoituksista toteutuneiden liikenne-suoritteiden kokonaismäärästä. Aikataulukautta 2027 koskevat tiedot toteutuneista liikenne-suoritteista on toimitettava jäljempänä kohdassa 9 mainitulle VR:stä ja Raideyhtiöstä riippu-mattomalle yhteyshenkilölle viimeistään 31.1.2028. Kyseinen henkilö tekee päätökset rata-maksun määräämisestä ja mahdollisista muista ratamaksuun liittyvistä seikoista.

Ratamaksun tulevista muutoksista ilmoitetaan tässä Raideyhtiön verkkoselostuksessa ja muutoksissa noudatetaan lainsäädännön mukaisia ehtoja ja menettelytapoja.

7 Rataverkon haltijan turvallisuusohjeet vaihto- ja ratatyöstä

7.1 Yleistä

Näitä ohjeita on noudatettava vaihto- ja ratatyössä kaikilla Raideyhtiön rataverkon raiteilla (mukaan lukien VR-konsernin hallinnoimien palvelupaikkojen sisäisillä raiteilla, ks. liite 1).

Näiden ohjeiden lisäksi Raideyhtiön rataverkolla on noudatettava rataverkonhaltijan antamia liikennepaikkakohtaisia ohjeita: (https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminta/kiinteistot/yksityisraiteiden-verkkoselostus/liikennepaikkakohtaiset-ohjeet/).

Operointikielenä on käytettävä suomea.

Kaikesta raiteisiin ja niiden laitteisiin liittyvistä vioista ja poikkeamista sekä asioista, jotka voivat vaarantaa vaihto- tai ratatyön, vaunujen purkamisen tai kuormaamisen tai rataverkon palvelujen käyttämisen, on ilmoitettava VR:n operaatiokeskukseen, joka huolehtii asian tiedottamisesta tarvittaville tahoille.

7.2 Onnettomuus- ja vaaratilanteet

Onnettomuus- ja vaaratilanteesta on ilmoitettava yleiseen hätänumeroon 112.

Sähköistykseen liittyvistä onnettomuus- ja vaaratilanteista on ilmoitettava myös käyttökeskukseen.

7.3 Pätevyydet ja kelpoisuudet

Rautatieliikenteen harjoittajan ja ratatyöstä vastuullisen tahon on varmistettava, että heidän henkilöstöllään on tarvittava pätevyys ja kelpoisuus kyseiseen työhön.

7.4 Vaihtotyö

Vaihtotyötä saa tehdä vain rataverkon käyttösopimuksen tehnyt (ks. kohta 4) rautatieliikenteen harjoittaja.

Vaihtotyössä on noudatettava, mitä vaihtotyöstä ohjeistetaan valtion rataverkolle sekä viranomaismääräyksiä.

Vaihtotyössä on käytettävä kaluston käyttöjarruja.

Kalustoa ei saa pysäköidä siten, että se estää liikenteen paloteillä, rautatien tasoristeyksissä, alueilla, jotka on tarkoitettu tieliikenteen käyttöön raiteiden ylittämistä varten, eikä vaihdealueilla.

Pysäköidyn kaluston paikallaan pysyminen on varmistettava.

7.5 Rata- ja tulityö

Ratatyöllä tarkoitetaan työtä, joka:

• tehdään siten, että kone tai sen osa saattaa ulottua raiteen aukean tilan ulottumaan (ATU),
• vaikuttaa radan rakenteisiin tai laitteisiin,
• vaatii jännitekatkon,
• edellyttää vaihtotyön keskeyttämistä tai
• vaikuttaa vaunujen purkamiseen/kuormaamiseen tai rataverkon palveluiden käyttämieen.

Ratatyötä saa tehdä vain Raideyhtiön kanssa rataverkon kunnossapitosopimuksen tehnyt toimija.

Ratatyöstä vastuullisen toimijan on ennen työn aloittamista ja tarvittaessa työn aikana perehdytettävä työhön osallistuva henkilöstönsä tähän ohjeeseen ja kyseisen työn olosuhteisiin sekä työhön liittyviin vaaroihin.

Ratatyössä on noudatettava Raideyhtiön kunnossapitosuunnitelmaa.

Tulityöhön on saatava kirjallinen lupa rataverkon kunnossapitäjältä.

Ratatyöstä vastuullisen toimijan on:

• Varmistettava ratatyön suojaaminen siten, että siitä ei aiheudu vaaraa vaihtotyölle eikä rataverkon palveluiden käyttämiselle.
• Tarvittaessa estettävä vaihtotyö ja/tai palvelun käyttäminen.
• Varmistettava, että ennen vaihtotyön ja/tai palvelun käyttämisen sallimista, ratatyön kohteena ollut alue on Raideyhtiön kunnossapitosuunnitelman mukaisessa kunnossa. 

7.6 Vajaatoimintatilanteet

Vaihteen aukiajosta on ilmoitettava rataisännöitsijälle tai rataverkon kunnossapitäjälle.

Vaihteen aukiajon jälkeen on silmämääräisesti tarkastettava, voiko vaihdetta käyttää. Tarkastuksen perusteella on vaihto- ja ratatyö sekä mahdollisen rataverkon palvelun käyttäminen tarvittaessa estettävä tai, ellei havaita syytä, joka estää vaihto- tai ratatyön tai palvelun käyttämisen, varmistettava että vaihteessa vaihto- ja ratatyö tehdään enintään nopeudella 5 km/h

8 Vastuut ja erimielisyyksien ratkaiseminen

Rautatieliikenteen harjoittaja vastaa rataverkolle aiheuttamastaan vahingosta sekä Raideyhtiölle aiheutuvasta välillisestä vahingosta.

Ratatyön tekijä vastaa rataverkolle aiheuttamastaan vahingosta sekä Raideyhtiölle aiheutuvasta välillisestä vahingosta.

Rataverkon haltijana Raideyhtiö vastaa rataverkon haltijuuteen kuuluvan tehtävän tai vas-tuun laiminlyönnistä rautatieliikenteen harjoittajan kalustolle tai kaluston kuormalle aiheutu-vasta välittömästä vahingosta.

Rataverkolle ja palvelupaikoille pääsyyn liittyvät erimielisyydet on ratkaistava ensisijaisesti neuvottelemalla. Jollei asiassa päästä yksimielisyyteen, ratkaisee rataverkon haltija asian huomioiden tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden. Mikäli asianosainen on tyytymätön rataverkon haltijan päätökseen, se voi hakea oikaisua sääntelyelimeltä tai saattaa asian sääntelyelimen tutkittavaksi raideliikennelain 151 §:n tai 152 §:n mukaisesti.

Jollei raideliikennevastuulaista muuta seuraa, tämän verkkoselostuksen ehtoja rikkovan tulee korvata sopimusrikkomuksen Raideyhtiölle aiheuttamansa välittömät vahingot, paitsi milloin sopimusehdon laiminlyönti johtuu ylivoimaisesta esteestä.

Rautatieliikenteen harjoittaja vastaa kuitenkin myös välillisistä vahingoista silloin, kun kysy-myksessä on sen aiheuttama ympäristövahinko tai muu ympäristöhaitta. Esimerkki tällaisesta vastuusta on pilaantuneen maamassan puhdistamisesta aiheutuneiden kustannusten täysimääräinen korvaaminen Raideyhtiölle.

Jollei raideliikennevastuulaista muuta seuraa, Raideyhtiön mahdollinen korvausvastuu rajoittuu kaikissa tapauksissa 20 000 euroon.

Mikäli rikkomus perustuu tahallisuuteen tai törkeään tuottamukseen, korvataan Raideyhtiölle välittömien vahinkojen lisäksi myös välilliset vahingot.

9 Yhteystiedot

Kiireelliset asiat: VR:n Operaatiokeskuksen kuljetuspäällikkö 0307 20568

Verkkoselostus ja turvallisuus, sekä Raideyhtiön käyttösopimukset: Teemu Hyvönen, 040 8621401

Ratakapasiteetin jako ja ratamaksut: Dexit Oy / Veli-Matti Hirvonen (0400 275 904) ja Joni Arppe (050 5506638). Dexitin sähköpostit ovat muotoa [email protected]

Palveluiden ja palvelupaikan sisäisten raiteiden yhteyshenkilöt: Mainittu kussakin palvelupaikan kuvauksessa erikseen

Sähköpostit ovat muotoa: [email protected], paitsi em. ratakapasiteetin jakoa ja ratamaksua koskevissa asioissa sovellettavat Dexit Oy:n sähköpostiosoitteet.

 

LIITE 1

Luettelo Raideinfra Oy:n rautatieinfrastruktuuriin kuuluvista raiteista ja VR-konsernin palvelupaikkojen sisäisistä raiteista

Tarkat raiteistokaaviot liikennepaikoittain ovat saatavilla Väyläviraston ylläpitämästä Ratatiedon extranet-palvelusta: https://extranet.vayla.fi. Mahdolliset puuttuvat kirjautumistunnukset saa Väylävirastolta täyttämällä seuraavalla sivustolla olevan käyttöoikeushakemuksen: https://vayla.fi/tietoa-meista/yhteystiedot/extranet

Rautatieinfrastruktuuriin kuuluvat raiteet 

Selvyyden vuoksi todetaan, että siltä osin kuin alla olevassa luettelossa oleva raide jatkuu hallin tai muun rakennuksen sisälle, sisällä oleva raide ei ole osa rautatieinfrastruktuuria.

VR-konsernin hallinnoimien palvelupaikkojen sisäiset raiteet

Kuhunkin palvelupaikkaan kuuluvat raiteet on yksilöity tarkemmin kunkin palvelupaikan yllä-pitäjän laatimassa palvelupaikan kuvauksessa (ks. verkkoselostuksen kohta 5).

LIITE 2

Ratamaksun perusmaksun määrittäminen

1. Yleistä

Ratamaksua peritään ainoastaan Raideyhtiön rautatieinfrastruktuuriin kuuluvilta raiteilta. Raideyhtiö ei peri aikataulukaudella 2027 kyseisiltä raiteilta muita maksuja kuin ratamaksun perusmaksua.

Ratamaksulaskelmissa on hyödynnetty jäljempänä yksilöidyllä tavalla Väyläviraston rautateiden verkkoselostuksen (aikataulukausi 2026, linkki) liitteenä 5A olevassa menetelmämuisti-ossa (”Ratamaksun perusmaksun määrittäminen”) sovellettuja arvioita, jotka pohjautuvat Väyläviraston laskelmien tueksi laatimiinsa taustaselvityksiin, -tutkimuksiin ja asiantuntija-lausuntoihin, sekä kansainvälisiin käytäntöihin.

Ratamaksulaskelma on laadittu käyttäen vähennyslaskumenetelmää, jossa jäljempänä tarkoitetuista ”koko rataverkon suorista kustannuksista” on jo vähennetty kaikki täytäntöönpanoasetuksen 4 artiklassa määritellyt kielletyt kustannukset (muut kuin huomioon otettavat kustannukset).

Ratamaksun määrittely koostuu kahdesta kokonaisuudesta:

(a) radanpidon kokonaiskustannusaineiston käsittelystä. Radanpidon kokonaiskustannuksista on erotettu kunnossapitomenot ja korjausinvestoinnit. Tämän jälkeen on poistettu muut kuin huomioon otettavat kustannukset.

(b) suorien yksikkökustannusten laskennasta.

2. Ratamaksun laskenta

Laskentakaava ja ratamaksun määrä aikataulukaudella 2027

Ratamaksun määrä lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

(Koko rautatieinfrastruktuuriin kuuluvan rataverkon suorat kustannukset * liikennöinnin vaikutuskerroin) / vuosittainen liikennesuorite

Kun koko rautatieinfrastruktuuriin kuuluvan rataverkon suorat kustannukset 63718 euroa kerrotaan liikennöinnin vaikutuskertoimella 0,2, saadaan suoraan liikennöinnistä aiheutuvien kustannusten osuudeksi 12743,67 euroa/vuosi. Kun tämä suoraan liikennöinnistä aiheutuva kustannus jaetaan vuosittaisella liikennesuoritteella 396676 bruttotonnikilometriä, saadaan vuoden 2027 osalta ratamaksun määräksi:

3,21 senttiä/bruttotonnikilometriltä

Ratamaksuun lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero.

Laskelmassa huomioidut kustannukset, liikennöinnin vaikutuskerroin ja liikennesuoritteet on määritelty tarkemmin jäljempänä ja tämän asiakirjan liitteenä olevissa laskelmataulukoissa.

Esimerkkilaskelma yksittäisen raiteiden käyttäjän vuosittaisesta ratamaksusta:

Raiteiden käyttäjä ilmoittaa, että aikataulukaudella 2027 sen rataverkon kokonais-käyttö (liikennesuorite) on ollut 38 000 bruttotonnikilometriä. Aikataulukaudelta 2027 määräytyvä ratamaksu on siten 38 000 * 3,21 / 100 = 1219,80 euroa (alv0).

Koko rataverkon suorat kustannukset

Euroopan komission täytäntöönpanoasetus 2015/ 909 rautatieliikenteen harjoittamisesta suoraan aiheutuvien kustannusten yksityiskohtaisista laskentasäännöistä vahvistaa, mitä kustannuksia sisältyy junaliikenteen harjoittamisesta suoraan aiheutuvien kustannusten tar-kasteluun (artikla 3) ja mitä kustannuksia siihen ei saa sisältyä (artikla 4). Nämä on määritelty tarkemmin tämän asiakirjan liitteessä, joka sisältää myös laskelman Raideinfran ratamaksumallissa huomioiduista suorista kustannuksista.

Raideyhtiön vuosittaisia suoria kustannuksia laskettaessa on otettu huomioon VR-Yhtymä Oyj:n tuolloin hallinnoiman koko rataverkon vuosikustannukset kahdelta (2) viimeiseltä vuo-delta (eli vuosilta 2023–2024). Kyseiset kustannukset eivät sisällä artiklassa 4 tarkoitettuja kiellettyjä kustannuksia, vaan ne on tarvittavilta osin jo vähennetty huomioiduista vuosikustannuksista. Kustannuksista on myös eliminoitu mahdolliset kyseisiin vuosiin kohdistuneet poikkeavat erät, jotka voisivat vääristää kokonaiskustannuksia. Tämän jälkeen kyseisiltä vuosilta on laskettu koko tuolloisen rataverkon keskimääräinen vuosikustannus. Lopuksi tästä keskimääräisestä vuosikustannuksesta on jyvitetty Raideyhtiön ratamaksussa huomioitaviin suoriin kustannuksiin se osuus, joka vastaa rautatieinfrastruktuuriin kuuluvien raiteiden kokonaispituuden (metrit) osuutta kustannuslaskennassa huomioidusta koko rataverkon pituudesta vuosina 2023–2024. Raideinfrastruktuuriraiteille näin kohdistuva osuus koko rataver-kon keskimääräisestä vuosikustannuksesta on 7,06 %.

Yllä mainitun laskentamallin hyödyntäminen on ollut perusteltua ja välttämätöntä, koska (a) vuosina 2023–2024 hallinnoidun rataverkon keskimääräinen kunto, raidekomponentit ja kunnossapitokustannukset edustavat hyvin myös rautatieinfrastruktuuriin luokiteltujen raiteiden tosiasiallista kuntoa ja kustannusrasitetta, ja (b) yksityiskohtaisempaa raidekohtaista dataa rautatieinfrastruktuuriin kuuluvien (tai muidenkaan) raiteiden kokonaiskustannuksista ei ole saatavissa, vaikka satunnaisia kustannustietoja voi esim. laskutasolla olla saatavissa. Yksi-tyiskohtaiselle kustannustietojen seurannalle kyseisten raiteiden osalta ei ole ollut tarvetta vuosina 2023–2024, eikä sitä ole siten edellytetty myöskään esim. raiteiden kunnossapitäjältä.

Liikennöinnin vaikutuskerroin

Suoraan liikennöinnistä aiheutuvat infrastruktuurikustannukset (liikennöinnin vaikutuskerroin) on arvioitu käyttäen lähtökohtana Väyläviraston verkkoselostuksen liitteen 5A mukaisessa riippuvuusmallinnuksessa saatua arvoa (27,4 %), sekä aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa tehtyjä arvioita (radan kunnossapito: 29 %, raiteistojen uusinnat 23 %, vaih-teiden uusinnat 17 %). Varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja huomioiden mahdolliset raiteistokohtaisten komponenttien vaikutukset liikennöinnin vaikutuskertoimeen, Raideyhtiön soveltama kerroin on asetettu edellä mainittuja kertoimia alhaisemmaksi, huomioiden mm. Raideyhtiön rataverkon alhaiset keskimääräiset liikennöintimäärät ja alhaiset sallitut nopeudet.

Liikennöinnin vaikutukseksi on edellä mainituilla perusteilla asetettu 20 %, eli vaikutuskerroin on 0,2.

Edellä mainituista syistä suorien kustannuksen laskennassa nyt käytetty malli on selvästi luotettavin käytettävissä oleva vaihtoehto. Raideyhtiö seuraa kuitenkin jatkossa rautatieinfrastruktuuriin kuuluvien raiteiden tarkkoja kustannuksia omilla kustannuspaikoillaan, jolloin sillä on jatkossa käytössään tarkat kustannustiedot pelkästään kyseisiin raiteisiin liittyen.

Vuosittainen liikennesuorite

Koska Raideyhtiöllä ei ole aiempaa luotettavaa dataa liikennemääristä (johtuen erityisesti siitä, että raiteistolle ei ole jaettu ratakapasiteettia, eikä teknisiä järjestelmiä liikennemäärien seuraamiseksi ole), vuosittainen liikennesuorite perustuu raiteiden käyttäjiltä pyydettyyn omaan arvioon. Ratamaksun kohteena olevalla rataverkolla ei ole ollut muuta kuin VR-konsernin omaa liikennettä. VR-konserniin kuuluvien radan käyttäjien antaman arvion mu-kaan liikennesuorite on ollut vuosina 2023–2024 keskimäärin 396676 bruttotonnikilometriä/vuodessa.

Jatkossa tosiasiallisista käyttömääristä saadaan ajantasaisempaa tietoa, kun raiteiden käyttäjät ovat velvollisia ilmoittamaan vuosittaiset liikennesuoritteet suoraan rataverkon haltijalle.

Luettelo Raideyhtiön rautatieliikennepaikoista ja rautatieinfrastruktuuriin kuuluvista raiteista raidekohtaisine pituuksineen löytyy Raideinfran verkkoselostuksen liitteestä 1 (linkki).

Liite: Ratamaksun laskennassa huomioitavat kustannukset

Perusmaksun määrittelyssä on otettava huomioon EU-tasolla annetut direktiiviä täydentävät säännökset. Euroopan komission täytäntöönpanoasetus 2015/ 909 rautatieliikenteen harjoittamisesta suoraan aiheutuvien kustannusten yksityiskohtaisista laskentasäännöistä (linkki asetukseen) vahvistaa, mitä kustannuksia sisältyy junaliikenteen harjoittamisesta suoraan aiheutuvien kustannusten tarkasteluun (artikla 3) ja mitä kustannuksia siihen ei saa sisältyä (artikla 4).

Säännöt on otettu huomioon radanpidon kustannusten erittelemisessä perusmaksun laskemista varten ja edelleen erillisen hinnan määrittämiseksi kaikelta liikenteeltä perittävälle perusmaksulle.

Koko verkon laajuiset suorat kustannukset (Artikla 3)

Koko verkon laajuiset suorat kustannukset ovat erotus toisaalta vähimmäiskäyttömahdollisuuksien palvelujen tarjoamisesta ja palvelupaikkoja yhdistävän infrastruktuurin käyttöoikeuksista aiheutuvien kustannusten sekä toisaalta 4 artiklassa tarkoitettujen muiden kuin huomioon otettavien kustannusten välillä.

Rajoittamatta 4 artiklan soveltamista ja jos rataverkon haltija voi, muun muassa parhaiden kansainvälisten käytäntöjen perusteella, määrittää ja osoittaa läpinäkyvästi, luotettavasti ja objektiivisesti, että kustannukset aiheutuvat suoraan rautatieliikenteen harjoittamisesta, rataverkon haltija voi ottaa koko verkon laajuisten suorien kustannusten laskennassa huomioon erityisesti seuraavat kustannukset:

• sellaisen henkilöstön kustannukset, jota tarvitaan tietyn rataosuuden pitämiseen saa-tavilla, jos jokin toiminnanharjoittaja pyytää saada harjoittaa erityistä rautatieliikennettä kyseisen rataosuuden tavanomaisten liikennöintiaikojen ulkopuolella;
• rautatiepalvelujen vuoksi kulumiselle altistuvien vaihteiden, mukaan lukien yksinkertaiset vaihteet, risteysvaihteet ja raideristeykset, kustannusosuus;
• ajolangan tai virtakiskon taikka molempien ja kannattavien ratajohtolaitteiden uusimisen tai kunnossapidon kustannusosuus, joka aiheutuu suoraan rautatieliikenteen harjoittamisesta;
• sellaisen henkilöstön kustannukset, jota tarvitaan junareittien jakamiseen ja aikataulun laatimiseen, jos ne ovat aiheutuneet suoraan rautatieliikenteen harjoittamisesta.

Momentissa 1 esitetyt kustannukset sisältyvät Raideyhtiössä niiden toimenpiteiden kustan-nuksiin, jotka tehdään rataverkon jatkuvan liikennöitävyyden ylläpitämiseksi (kunnossapito) ja liikenteestä aiheutuneen infrastruktuurin kulumisen korjaamiseksi ja uusimiseksi (korvaus-investoinnit). Näiden kustannusten koostamisessa otetaan huomioon artiklassa 4 esitetyt tarkennukset tarkastelusta pois suljettavista kustannuksista.

Muut kuin huomioon otettavat kustannukset (Artikla 4)

Koko verkon laajuisia suoria kustannuksia laskettaessa rataverkon haltija ei saa ottaa huomioon seuraavia täytäntöönpanoasetuksen Artiklassa 4 määriteltyjä kustannuksia. Raideyhtiö ei ole ottanut huomioon Artiklan 4 mukaisia kustannuksia suoria kustannuksia laskiessaan.

Laskelma Raideinfran ratamaksusta, siinä huomioiduista kustannuksista ja laskentamenetelmästä

Laskelmamenetelmä löytyy tästä linkistä 

LIITE 3

Ratakapasiteetin hakuohje

1. Yleistä

Tämä ohje kuvaa ratakapasiteetin hakemisen periaatteet säännöllisen ja kiireellisen ratakapasiteetin osalta Raideyhtiön rautatieinfrastruktuuriin kuuluvalla rataverkolla. Ohje täydentää ja tarkentaa Raideyhtiön verkkoselostuksen kuvausta.

Ratakapasiteettia voi hakea kaikelle liikenteelle. Selvyyden vuoksi todetaan, että verkkoselostuksen liitteessä 1 mainituille palvelupaikan sisäisille raiteille ei haeta tämän ohjeen mukaista ratakapasiteettia.

Koska aikataulukausittaista säännöllistä ratakapasiteettia voi hakea ensimmäisen kerran vasta aikataulukaudelle 2027, tätä ohjetta sovelletaan aikataulukauden 2026 osalta ainoastaan kiireellisen ratakapasiteetin hakemiseen.

2. Aikataulukausittaisen ratakapasiteetin hakeminen

Huom.: Tätä kohtaa 2 sovelletaan vasta aikataulukaudesta 2027 lukien.

Ratakapasiteetin hakeminen aikataulukaudelle eli ns. vuosihaku muodostaa pohjan aikataulukauden aikana tapahtuvalle liikenteelle, sillä vuosihaussa myönnetty kapasiteetti on voimassa koko aikataulukauden, mikäli kapasiteetin hakija ei tee siihen muutoksia aikataulukauden aikana. 

Ratakapasiteetti tulevalle aikataulukaudelle haetaan viimeistään kahdeksan kuukautta ennen aikataulukauden vaihdetta, jonka jälkeen hakijoiden hakemukset yhteensovitetaan. Aikataulukausi vaihtuu joulukuun toisena lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Ratakapasiteetin vuosihakemuksessa voi hakea kapasiteettia myös vain osalle aikataulukautta todellisten liikennetarpeiden mukaisesti. Samoin vuosihakemuksessa on mahdollista hakea aikataulut erikseen esimerkiksi kesäkautta varten muusta kaudesta poikkeavana.

Mikäli kaksi tai useampi kapasiteetin hakija hakee samaa kapasiteettia, liikennettä sovitetaan yhteen verkkoselostuksessa määrätyllä tavalla.

Ratakapasiteetin vuosihakemus lähetetään kohdassa 6 yksilöidyllä tavalla.

Uuden ratakapasiteetin tai ratakapasiteetin muutoksen hakeminen jakopäätöksen jälkeen

Rautatieliikenteen harjoittajalla on mahdollisuus muuttaa tai hakea uutta säännöllistä rata-kapasiteettia hakemalla siihen muutosta verkkoselostuksen mukaisessa säännöllisen liiken-teen muutosajankohdassa. Muutosta haetaan kohdassa 6 mainitulla hakemuksella.

3. Kiireellisen ratakapasiteetin hakeminen

Kiireellistä ratakapasiteettia on mahdollista hakea sellaisia yksittäisiä liikennöintitarpeita varten, joita ei ollut tiedossa ratakapasiteetin vuosihakemuksessa tai edellisessä säännöllisen liikenteen muutoshakemuksessa. Tyypillisiä tarpeita ovat häiriötilanteet, ratatyökoneiden liikenne sekä asiakastarpeista johtuvat muut yllättävät yksittäiset liikennöintitarpeet.

Kiireellinen kapasiteettihakemus kohdistuu aina yksittäiseen vaihtotyönä liikennöitävään ka-lustoon. Mikäli samalla aikataululla on tarvetta liikennöidä useampana päivänä, niistä jokaisesta tehdään oma ratakapasiteettihakemus.

Hakijan tulee sovittaa kiireellinen ratakapasiteetti aina kaikkeen muuhun myönnettyyn ratakapasiteettiin.

Kiireellisiä ratakapasiteettihakemuksia käsitellään siinä järjestyksessä, kun ne saapuvat, ja kapasiteetti myönnetään sille, joka sitä ehtii ensimmäisenä hakea.

Kiireellistä ratakapasiteettia koskeva hakemus lähetetään kohdassa 6 yksilöidyllä tavalla.

4. Museoliikenteen ratakapasiteetti

Museoliikenteelle voi hakea vain kiireellistä ratakapasiteettia.

Museoliikennettä varten kiireellistä ratakapasiteettia saa hakea lain mukaisesti neljä (4) kuukautta etukäteen. Tällöin tulee huomioida, että myönnetyssä ratakapasiteetissa saattaa tapahtua muutoksia säännöllisen liikenteen mahdollisissa muutosajankohdassa.

Mikäli museojunaliikenteelle on haettu ja myönnetty kapasiteettia siten, että kyseisen ajankohdan säännöllisen liikenteen jakopäätöstä ei ole vielä hakemishetkellä julkaistu, yhteensovitetaan museojunaliikenteen ja säännöllisen liikenteen kapasiteetti tarvittaessa jakopäätöksen julkaisun jälkeen.

Museoliikenteen ratakapasiteettihakemus lähetetään kohdassa 6 yksilöidyllä tavalla (kiireellisenä kapasiteettihakemuksena).

5. Ratakapasiteetin peruminen

Ratakapasiteettia tulee hakea todelliseen tarpeeseen. Jos haettua kapasiteettia ei kuiten-kaan tarvita, on rautatieliikenteen harjoittajan peruttava hakemansa ratakapasiteetti viipy-mättä, mikäli haettua kapasiteettia ei tulla käyttämään. Näin muut toimijat tai kunnossapito voivat hyödyntää vapautuneen kapasiteetin.

Raideyhtiö voi perua tai muuttaa myönnettyä ratakapasiteettia, mikäli myönnetty kapasiteetti ei ole käytettävissä odottamattomista ratainfrastruktuuriin liittyvistä ongelmista tai muusta vastaavasta syystä johtuen.

Ratakapasiteetin peruminen on voimassa välittömästi, kun peruminen on tehty Raideyhtiölle. Ratakapasiteetille tehtyä perumista ei voi kumota, vaan tarvittaessa ratakapasiteetti on haettava kokonaan uudelleen.

Ratakapasiteetin peruminen tulee tehdä sähköpostitse vapaamuotoisena ilmoituksena kohdassa 6 mainitulle Raideyhtiön yhteyshenkilölle.

6. Kapasiteettihakemusten toimittaminen, yhteystiedot ja päätösten julkaisu

Ennen kapasiteettihakemuksen jättämistä on aina suositeltavaa olla yhteydessä alla tarkoi-tettuun yhteyshenkilöön.

Kapasiteettihakemukset jätetään tämän ohjeen liitteenä olevilla mallilomakkeilla, joilla var-mistetaan hakemusten riittävä tietosisältö. Perustietoja ovat mm. ratakapasiteettia hakeva rautatieliikenteen harjoittaja sisältäen hakijan yhteystiedot sekä aikataulukausi tai muutosajankohta, jolle hakemus kohdistuu. Hakemuksessa on myös lisätietokenttä, johon on mah-dollista kirjoittaa hakemukseen liittyviä lisätietoja.

Ratakapasiteettihakemukset toimitetaan sähköpostitse seuraaville Raideyhtiön ratakapasiteettiasioista vastaaville henkilölle, joka toimii raideliikennelain edellyttämänä riippumattomana hakemusten käsittelijänä:

• Dexit Oy: Veli-Matti Hirvonen (0400 275 904) ja Joni Arppe (050 5506638).
• Sähköpostit ovat muotoa [email protected]

 Kulloinenkin kapasiteetin varaustilanne ja vapaana oleva kapasiteetti esitetään Raideyhtiön verkkosivuilla: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminta/kiinteistot/yksityisraiteiden-verkkoselostus/ratakapasiteetti/

Samalla sivulla julkistetaan myös ratakapasiteetin jakamista koskevat päätökset.

Liitteet:

Alla tarkoitetut liitteet (ratakapasiteetin hakulomakkeet) löytyvät edellä mainitulta internet-sivustolta: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminta/kiinteistot/yksityisraiteiden-verkkoselostus/ratakapasiteetti/

a) säännönmukaisen ratakapasiteetin hakeminen

b) ratakapasiteetin muutoksen hakeminen

c) kiireellisen ratakapasiteetin hakeminen